Karaoke karjalakse 🔴 LaululistaKlikkaa kappaleen nimeä, pääset katsomaan karaokevideon kappaleen kohdalla aukeavasta videoikkunasta. Voit tutkia laululistaa myös PDF-versiona : 🔴 Čibi-čibi linduine SANTTU KARHU JA TALVISOVAT 1.
Čibi-čibi linduineSANTTU KARHU JA TALVISOVAT
säv. Santtu Karhu, san. trad. Santtu Karhu
Čibi-čibi linduine on karjalainen luonto- ja eläinaiheinen lastenlaulu, jonka loppua Santtu Karhu on jonkin verran muokannut. Näin viaton lastenlaulu saa Santulle tyypillisen hävyttömän lisävärityksen. Laulun riettaus on kuitenkin hyvin viitteellistä ja sitä voidaan pitää kauniina ja kaikille sopivana. Laulun lähdettä Karhu ei muista, hän on vaan kuullut sen jossain. Konserteissa hän on esitellyt laulun usein niin, että ”nyt pilaamme yhden karjalaisen kansanlaulun”.  Čibi-čibi linduine on karjalaine lapsienpajo, kuduas pajatetah luondoh da žiivattoih näh, ga kuduan loppuu Santtu Karhu on vähäzel kohendelluh. Samal aigua vijatoi lapsienpajo suau šittaizenčyksen, kui tavan mugah olettelougi Santtu Karhul. Pajon ilviettömys on vaigu ylen hienoine da pajuo voibi pidiä čomannu da se pädöy kaikile. Karhu ei musta, kuspäi on löydänyh pajon, häi vaigu on kuulluh sen kustahto. Konsertois häi on puaksuh ezitellyh pajon nenga: “nygöi myö rikommo yhten karjalazen rahvahan pajon”. Karaokesäestys Santtu Karhu | Kuvitus Jussi Sinkkonen 🔴 Kuuntele alkuperäinen kappale Youtubessa 2.
ČuuruuSATTUMA
säv. & san. Arto Rinne
Cuuru on perinteinen aunuksenkarjalainen piirileikki, jota laulettiin akkapellana tanssin säestyksenä. Perusmelodialinja on ihan yksinkertainen, siksi Sattuman versiota sovittaessa sävelsin kertsin ja bridgen. Niihin teki sanat Natalia Antonova Vieljärveltä. Laulu on tytöt/pojat-pilalaulu, mutta se kertoo myös mm karjalaisesta vieraanvaraisuudesta. Čuuruu on perindölline anuksenkarjalaine kruugas kižuandu, kuduadu pajatettih ilmai soitindu, da pajattajes pläšittih. Tavalline meloudii on ihan prostoi, sendäh säveldin kerdosanat da bridgen, konzu luajiin Sattuman versien. Sanat niilöih on kirjutannuh Natalia Antonova Vieljärvespäi. Pajo on neidizet/brihat-šuutkupajo, ga se kerdou sežo karjalazes rahmannožuos. – Arto Rinne (pajon säveldäi) Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Joo kyllä! (2013) 3.
Elämäni kokemuksieKALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
säv. & san. Valentina Saburova
Valentina Saburova on kirjoittanut maanläheisiä ja kotiseutuaiheisia lauluja omalle lauluryhmälleen Kalevalassa (Uhtualla). Saburovan vienalaiset laulut tuntee selkeästä, jopa naiivista melodisuudesta ja elämäniloisista laulujen aiheista. Harvoja on niitä, jotka ovat kirjoittaneet suuria määriä lauluja karjalaksi, mutta Valentina Saburovalla niitä on monista vienankarjalaisille tärkeistä elämänalueista: kotikylästä (runolaulajista kuulun) Kuittijärven rannalla, jossa eletään, vanhetaan, käydään kylyssä (‘saunassa’) ja rakastetaan sekä kasvatetaan toinen toisiaan hyvään elämään. Tässä laulussa kohdataan ihmisiä rajan ylitse, tavataan ja sevätään (‘halataan’). Valentina Saburova on kirjuttan rahvahalla läheisie ta kotimua-aiheisie lauluja omalla laulujoukollah Kalevalašša, Uhtuošša. Saburovan vienalaiset laulut tuntou elämänilosista aiheista, melodisešti ne ollah šelkiet ta kepiet. Harvaseh on niitä, ken šais aikah näin äijän lauluo karjalakši. Valentina Saburovalla niitä on monešta vienankarjalaisilla tärkeistä elokšen as’s’oista: kotikyläštä Kuittijärven rannalla, kumpasešša eletäh, vanhetah, käyväh kylyh ta armaššetah šekä kašvatetah toini toista hyväh elämäh. Tässä laulušša vaššatah rahvašta rajan yličči, tavatah ta ševätäh. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Kotitaloni (2019) 4.
Evakon pajo(Evakon laulu – säestys KarjalaBrihat)
säv. & san. Veikko Lavi, karj. san. Eero Mäkkeli
Kymenlaaksolainen Veikko Lavi on maamme tunnetuimpia laulelmien ja kuplettien tekijöitä. Hänen lähes viisikymmentä vuotta kestänyt ura sisältää lukuisan määrän ikivihreitä lauluja, joissa esiin nousevat tavalliset ihmiset huolineen ja iloineen. Lavi oli hyvin kiinnostunut lähihistoriasta ja kirjoitti siihen liittyviä tarinoita. Hän koki henkilökohtaisesti sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosodan. Lapsen näkökulmaan tehty Evakon laulu on yksi koskettavimpia karjalaisten kotiseudun menetyksestä kertovia lauluja.
Laulun tunnetuin tulkki on Anneli Saaristo, jonka laulamana kappale levytettiin vuonna 1985 Ystävät ja viholliset -nimiselle sota-aiheiselle albumille. Karjalankielisen version Evakon pajo on kääntänyt pieksämäkeläinen Eero Mäkkeli (1933-2008), joka tunnetaan Pajata briha, pajata -iskelmälevyn laulujen kääntäjänä ja esittäjänä. Kymenlaaksolaine Veikko Lavi on Suomen yksi tundiettuloimbii pajozien da kuplietoin luadijoi. Hänen läs 50-vuodehizeh muuzikuruadoh kuuluu vägitukku igivahnua pajuo, kudamis nävytäh tavallizen ristikanzan huolet da ilot. Lavi on kiinnostunnuh lähihistourih da häi kirjutti sih liittyjis starinois. Häi iče eli välly-, talvi- da jatkosovan. Lapsen silmil luajittu Evakon pajo on yksi koskettavembis karjalazien oman muan vahingolois kerdojis pajolois. Karaokesäestys KarjalaBrihat | Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu | Pentti Mäkkeli – taustalaulu | Pekka Jolkkonen – haitari | Miika Mustonen – rummut Äänittänyt, miksannut ja masteroinut Antti Heikkilä Museovirasto: 5.
Hyllätty ei ole hullattuSANTTU KARHU JA TALVISOVAT
säv. & san. Santtu Karhu
Santtu Karhun kappale Hyllätty ei ole hullattu (Hylätty ei ole halvaantunut) kertoo vääristä valinnoista. Poika lyö päätään seinään juoden viinaa ja nuori nainen ei kevytmielisyytensä tähden tiedä kenen lasta odottaa. Vanhemmatkaan eivät ole viisaampia. Ukko tavoittelee nuoria naisia ja akka on tyhjänpuhuja juoruilija. Kovakorvaisiin on turha asettaa toivoa, kuten sananparren omaisessa kertosäkeistössä sanotaan: ”ei kuuron papin tähden kelloja halkaista”. Santtu Karhun pajo Hyllätty ei ole hullattu kerdou viäris valličuksis. Brihal ei ole ozua, häi juou viinua da nuori neidine ei tiijä, kenenbo lastu kandau kebjeimieližyön täh. Vahnembat ei olla i hajukkahembat. Ukko tabailou nuorii neidizii da akku on kielekäs. Kovakorvazih ei pie panna toivuo, muga kui sananpolven jyttyzes kerdavos sanotah: ”ei kuurnehen papin tähte kelloloi hallata”. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Terveh Petroskoi (2003) 6.
HyrzyläLOIMOLAN VOIMA
säv. Mika Saatsi, san. Niko Saatsi
Hyrzylä-laulun aiheena on Suojärven Hyrsylän Mutka – tuo omaleimainen paikka, jossa rakennukset, kulttuuri ja ihmisten elämäntapa olivat hyvin erilaisia muuhun Suomeen verrattuna. Kappale kertoo yhdestä kesäpäivästä Hyrsylässä, siitä kuinka kauniina kylä näyttäytyy sinne saapuvan matkalaisen silmissä. Toivottavasti meillä kaikilla on jossakin myös oma Hyrsylämme: oma paikka, jossa meillä on kaikin puolin hyvä olla ja elää omaa elämäämme. Hyrzylä-pajon tiemana on Suojärven Hyrzylän Mutka – tua omaluadune paikka, kumbazessa taloit, kul’ttuura muga i rištikanzoin eländätaba oldih vägi erimoizet kuin muijalla Suomessa. Kappaleh on starina yhestä kezäpäivästä Hyrzylässä, siidä kuin čoma on kylä sinne tulijan matkalazen silmissä. Toivon mugah meillä jogahizella kuslienöy on dai miän oma Hyrzylä: oma sija, kussa meillä kaikičči on hyvä olla da omua elosta eliä. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Ruttomužikan kyynäl (2020) | Mika Saatsi – kieli- ja rytmisoittimet, looper, Korg MS20 | Niko Saatsi – ukubasso, taustalaulu, rytmisoittimet | Äänittänyt ja miksannut Ilkka Hämäläinen | Masteroinut Antti Uusimäki / Uzu Noir | Tuottanut Ilkka Hämäläinen & Loimola Lo-fi Oy | Sovittanut Ilkka Hämäläinen ja Mika Saatsi 7.
Kaijasjärves äijä kalua(säestys KarjalaBrihat)
Perinteinen venäläinen tshastuska, jonka loputtomissa säkeissä aiheena on oma mielitietty ja rakkaus. Aikoinaan nämä olivat ns. rohkeita lauluja, kun siellä lauletaan myös kapakoista, viinanjuonnista ja erotiikasta jopa niin suoraan, että polvella istutaan ja suukkoja annetaan. Hyi, sentään. Tshastuskoissahan ei yleensä ole vain yhtä tarinaa, vaan sirpaleisia säkeitä, joissa lauletaan näistä pariutumisteemoista. Niin tässäkin.
Perindehelline ven’alane častuška, kumbazen loppumattomissa sanoissa tiemana on oma tietto da armahus. Ennen vanhah moizet pajot oldih muga sanotut rohkiet pajot, sentäh kun niissä pajatetah i kabakoista, viinanjuonnasta da erotikasta niingi suorah, što niissä polvella issutah da suuda annetah. Hyh, midä kaikkie! Častuškoissa jo tavan mugah ei ole vain yhtä starinua, a starinan palazie, kumbazissa pajatetah näistä puaranvalličendatiemoista. Moine on tämägi pajo. Karaokesäestys KarjalaBrihat | Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu | Pentti Mäkkeli – taustalaulu | Pekka Jolkkonen – haitari | Miika Mustonen – rummut | Äänittänyt, miksannut ja masteroinut Antti Heikkilä 8.
Karjalan kumbuzil(säestys Hannu ja Iivo Brelo)
säv. trad., karj. san. Iivo Härkönen
Karjalan kunnailla on tunnetuimpia ja levytetyimpiä suomalaisia Karjala-aiheisia lauluja. Kirjailija Valter Juvan sanoitus vuodelta 1902 edustaa romanttista karelianismia. Sotien aluemenetysten myötä laulu sai uutta surumielisempää pohjavirettä. Laulun karjalankieliset sanat on laatinut suistamolainen kirjailija ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä Iivo Härkönen. Laulun melodia on nyttemmin päätynyt Karjalan tasavallan viralliseksi kansallishymniksi. Karjalan kunnailla kuuluu tunnettuih šuomelaisih laululoih, mistä on luajittu monie levytykšie. Kirjailija Valter Juvan kirjutetut laulunšanat vuuvvelta 1902 simvolisoi romanttista karelianismie. Sotien kotialovehien kavottamisen jälkeh laulu šai uutta šurumielisempyä merkityštä. Laulun karjalankieliset šanat on luatin šuistamolaini kirjailija ta karjalaisen rahvahanperintehen keryäjä Iivo Härkönen. Nykyjäh laulun melodija on piätyn Karjalan tašavallan virallisekši kanšallisgimnikši. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Urai Matkuniekka (2004) 9.
Karjalani rahvas(säestys Hannu Brelo)
säv. & san. Vanja Tallas
Suojärven Kuikkaniemellä syntyneen Vanja Trofimovin (myöh. Tallas, 1876-1952) tekemä Karjalani rahvas on Reppurin laulun ohella vanhimpia karjalankielisiä sävellettyjä lauluja. Trofimov kirjoitti sävelmän lahjaksi tyttärelleen Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun pääsy Venäjän puoleisiin karjalaiskyliin vaikeutui. Karjalani rahvas on levytetty kymmenisen kertaa ja se on suosituimpia karjalaisten illanviettojen lauluja. Laulun tekee poikkeukselliseksi myös se, että se on selkeästi suomenkarjalainen teos. Sitä ei tunneta Venäjän Karjalassa kuten monet muut vanhat karjalaislaulut, jotka ovat sävelminä itse asiassa kotoisin Venäjältä. Suojärven Kuikkaniemessä syndynyön Van’a Trofimovan (myöh. Tallas 1876–1952) luajittu Karjalani rahvas on yhessä Reppulin laulun kera vanhimbie karjalankielizie sävellettylöi pajoloi. Trofimov kirjutti sen lahjaksi omalla tyttärellä Suomen iččenäistymizen jälgeh, kun Ven’an puolella jiänyzih karjalazien kylih oli jygiembi piässä. Karjalani rahvas on iänitetty diskalla nenga kymmenen kerdua, da se on karjalazien illaččuloin armahimbie pajoloi. Pajo on ainavoluadune sengi täh, kun se selgieh on suomenkarjalane tevos. Se ei ole tundiettu Ven’an Karjalassa toizin kuin monet muut karjalazet pajot, kumbazien sävelmät totta sanuo on luajittu Ven’alla. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Urai Matkuniekka (2004) 🔴 Kuuntele laulettu versio kappaleesta YouTubessa 10.
KylyniKALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
säv. & san. Valentina Saburova
Vienankarjalaksi kirjoitettu kylyni on monitoimisen Valentina Saburovan sävellys ja sanoitus. Saburova toimii Vienassa Kalevalan kansanteatterin ja kansanlauluryhmän vetäjänä. Tässä laulussa ollaan Kuittijärven rannalla leppoisissa kylpytunnelmissa. Vienankarjalakši kirjutettu Kylyni on moninerosen Valentina Saburovan luajoš. Saburova ruatau Vienassa Kalevalan rahvahanteatterin ta rahvahanlaulujoukon vetäjänä. Täššä laulušša ollah Kuittijärven rannalla lupšakoissa kylytunnelmissa. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Kotitaloni (2019) 11.
Kylä vuotti uutta kuuta(säestys Rälläkkä)
Laulu liittyy karjalaisessa hääseremoniassa siihen vaiheeseen kun sulhanen tuo mukanaan morsiamensa kotiinsa. Morsian polvistuu appinsa ja anoppinsa eteen, jonka jälkeen nousee siitä. Laulun on laulanut sulhasen sisar; tässähän lauletaan että ”veijo (veli) tuli vesi läikkyi”. Alku ”kylä vuotti uutta kuuta” viitannee tapaan, jonka mukaan naimisiin tuli mennä kasvavan kuun aikaan, koska kasvava kuu on otollinen uusien asioiden aloittamiselle. Laulu liittyy karjalaisešša hiäritualissa šiih kohtah, konša šulhani tuou oman moršiemen kotih. Moršien rupieu polvillah tuattoukon ta muamakan eteh, min jälkeh šiitä noušou. Laulun on laulan šulhasen čikko; täššä vet lauletah, jotta ”veikko tuli vesi läikky”. Alku ” kylä vuotti uutta kuuta”, juohattanou tapah kumpasen mukah yhteh piti männä šentäh, kun kašvajan kuun aika paššuau uušien tielojen alottamisella. Karaokesäestys Rälläkkä | Marko Kotilainen – harmonikka | Piritta Gröhn – viulu 🔴 Kuuntele alkuperäinen kappale Youtubessa 12.
Maman kevätpajoineSATTUMA
säv. Arto Rinne, san. Zinaida Dubinina
Petroskoilainen Sattuma on Arto Rinteen johtama ystävällinen, sympaattinen kokoonpano, joka on 2000-luvulla ehtinyt kiertää monia maailman maita ja isoja festivaaleja. Taustalla on unelma nähdä uusia paikkoja ja kohdata ihmisiä musisoiden yhdessä oman perheen kanssa. Mukana ovat olleet viulistit Vladik Djomin ja Eila Rinne sekä tässä laulussa vieraillut Timo Rinne. Maman kevätpajoine on Arto Rinteen säveltämä ja livvinkarjalaiset sanat on kirjoittanut kotkatjärveläinen opettaja ja runoilija Zinaida Dubinina. Omistettu kaikille äideille! Petroskoilaine Sattuma Arto Rindien johtol on ystävälline, simpatičnoi yhtyveh, kudai on täl 2000-luvul ehtinyh kierdiä monii muailman mualoi da suurii festivualiloi. Taga-alal on huaveh nähtä uuzii paikkoi, vastata rahvastu da yhteltiedy soittua muuzikkua yhtes oman perehen ker. Keral ollah oldu skripačut Vladik Djomin da Eila Rinne, da tädä pajuo ezittäjes vie Timo Rinne. Maman kevätpajozen on säveldännyh Arto Rinne da livvinkarjalakse sanat on kirjutannuh kotkatjärveläine opastai da runoniekku Zinaida Dubinina. Pajoine on omistettu kaikile muamoloile! Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Uuzi Kodi (2014) 🔴 Kuuntele alkuperäinen kappale Youtubessa 13.
Metrolla buabon luoKRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD
säv. Soili Perkiö, san. Hannele Huovi, karj. san. Katerina Paalamo
Monissa karjalaisissa lauluissa tehdään matkaa jalan, veneellä tai hevosella. Vaan tässäpä ei. Nykyaikana monet karjalankieliset asuvat toki kaupungeissa, eivätkä missään kotiseutumuseoissa. Mummollaan tässä ollaan matkalla, mutta ei pyöräilemällä. Ensin kyytiä antaa raitiovaunu, sitten mennään liukuportaita metroon ja metrolla mummin luo.
Kristiina Olanto levytti albumillisen lastenlauluja eri kääntäjien teksteihin. Levyn julkaisi melkeinpä viimeisenä tuotantonaan Karjalan Kielen Seura vuonna 2019. Alkuperäinen teksti on Hannele Huovin ja käännös Katerina Paalamon. Kristiina Olanto on julkaissut aiemminkin karjalankielistä musiikkia, kuten myös siskonsa Johanna Koukkunen sekä heidän vanhempansakin. Monissa karjalaisissa laululoissa matatah aštumalla, venehellä tahi heposella. Ka täššä vet ei. Nykyjäh monet karjalankieliset eletäh ni linnašša, eikä missä lienöy kotišeutumuseiloissa. Täššä matatah buabon tahikka ämmön luokše, ka ei polkupyörällä. Alkuh kyyjittäy tramvainvaunu, šiitä männäh liukuportahie myöte metroh ta metrolla ämmön luo. Bändin kotisivu: http://www.lekkujad.com/ 14.
Minä mustan(säestys KarjalaBrihat)
säv. & san. Aleksandr Saveljev
Minä mustan on Prääsässä asuvan Aleksandr Saveljevin tunnetuin laulu. Sen kaunis melodia ja lämpimät kotiseuturakkautta, äidinkieltä ja vanhempien arvostusta kuvaavat sanat ovat herättäneet tunteita kaikkialla karjalankielisten parissa. Laulu tunnetaan sekä Venäjän Karjalassa että Suomessa ja se löytyy monen esittäjän ja esiintyjäryhmän ohjelmistosta Minä mustan on Priäžäs eläjän Aleksandr Saveljevan tundietumbi pajo. Sen čoma meloudii da lämmät oman kodirannan, muamankielen da vahnembien kunnivoičustu kuvuajat sanat ollah kosketettu karjalakse maltajua rahvasta kaikil čuril. Pajo tietäh kui Ven’an Karjalas, mugai Suomes da äijät pajattajat da ansambl’at da horat sidä pajatetah. Karaokesäestys KarjalaBrihat | Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu | Pentti Mäkkeli – taustalaulu | Pekka Jolkkonen – haitari | Miika Mustonen – rummut | Äänittänyt, miksannut ja masteroinut Antti Heikkilä 15.
Oman muan tuliFOLKSWAGEN
säv. & san. Olli Nannula
Olli Nannula (Oleg Bobin, 1968-2006) oli aunuslainen lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä. Hänen yhtyeensä Kevään lapset oli toiminnassa vuosituhannen alkuvuosina. Yhtye ei saanut julkaistuksi varsinaista albumia. Yksi levytys oli jo saatu valmiiksi, mutta se tuhoutui Myllärit-yhtyeen studion tulipalossa Petroskoissa. Kevään lapsilta jäi jälkeen vain joitain harjoitusnauhoituksia ja keikkatallenteita. Pohjois-Karjalassa yhtye esiintyi pari kertaa.
Olli Nannula kirjoitti lauluja suomeksi, venäjäksi ja karjalaksi. Hänen tunnetuin laulunsa on joensuulaisen Folkswagen-yhtyeen levyttämä Oman muan tuli. Se on isänmaallinen vaikka samaan aikaan katkera uljas laulu karjalaisen kansan kotiseudusta. Tämä karaoke-versio on Folkswagen-yhtyeen keväällä 2021 tekemä uusi äänite. Olli Nannula (Oleg Bobin, 1968-2006) oli anukselaine pajonluadii, muzikantu da ozuttelii. Hänen joukkoveh Kevään lapset oli ruadanuh vuozituhanden alguvuozinnu. Bändi ei jullannuh varzinastu al’bomua. Yksi al’bomu oli suadu valmehekse, ga se rikkovui Myllärit-bändin stuudien tulipalos Petroskoil. Bändi jätti jälgeh vai harjaituskirjutuksii kasietale da live-iänittehii. Pohjas-Karjalas bändi ozutteli erähii kerdoi.
Karaokesäestys Folkswagen (2021) | Jari Lappalainen – kitara, bouzuki, lyömäsoittimet 🔴 Katso laulettu versio YouTubessa 16.
PetroskoiMYLLÄRIT
säv.& san. Iivan L’jovkin
Neuvostoliittolainen valtiollinen Kantele-yhtye tilasi vuonna 1959 karjalaiselta kuoromieheltä Iivana Ljovkinilta joukon iskeviä ja populaareja kappaleita ohjelmistoonsa. Yksi näistä oli Petroskoi, joka kuvasi neuvostokarjalaista yhteiskunnallista edistystä, maanteiden raivaamista ja sosialistisen elon onnellisuutta. Uuden elämän kappale sai Myllärit-yhtyeen ensimmäisellä albumilla Eta pravda (1997). Samalla yhtye uudisti tasavallan koko kansanmusiikkielämän tekemällä vauhdikkaista kansansävelmistä suuretkin kansainväliset festarit valloittavia versioita. Ehkä vuosikymmenet ovat tuoneet laulun kehitysuskoon lempeää ironiaa.
Neuvostoliittolane valdivolline Kantele-yhtyveh tilai vuodena 1959 karjalazelda horamieheldä Iivana L’ovkinalda omah ohjelmistoh joukon iskijöi da popul’arizie pajoloi. Yksi niistä oli Petroskoi, kumbane kuvuau neuvostokarjalaista yhtehiskunnallista kehitystä, dorogoin luajindua da ozakasta sozialistista elosta. Kappaleh sai uuven elännän Myllärit-yhtyvehen enzimäzellä al’bomalla Eta pravda (1997). Yhellä kerdua yhtyveh uuvisti tazavallan kogo rahvahanmuuzikkua da luadi vauhikkahista rahvahanpajoloista suuriegi kanzoinvälizie festivualiloi vallottajie versielöi. Onnakko vuozikymmenet ollah tuodu pajon kehitysuskoh kebiedä ironieda. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Eta Pravda (1997) | Aleksandr Bykadorov – kitara | Arto Rinne – mandoliini, huuliharppu | Tanja Umnjakova – viulu | Dima Djomin – puhaltimet | Andrei Varkentin – kontrabasso | Hanna Järvi – viulu (karaokesäestys) 🔴 Kuuntele alkuperäinen kappale Youtubessa 17.
RegipajoSANTTU KARHU JA TALVISOVAT
säv. & san. Santtu Karhu
Laulu on Santtu Karhun suurimpia hittejä ja hänelle aiheeltaan harvinainen rakkauslaulu. Valssin tahdissa keinahteleva kansanlaulumainen Regipajo kertoo kosiomatkasta morsiamen luo hevosen valjastamisesta perille pääsemiseen saakka. Pääosassa ovat talvinen luonto, miestä reessä vetävä hevonen ja matkan aikana ympärillä kuuluvat äänet. Laulajan toiveena on saada morsian itselleen, mutta varmuutta siitä ei ole. Voihan olla, että hän ottaakin paremman sulhasen. Pajo on yksi Santtu Karhun enimäl tundiettulois da hänelleh ebätyypilline mielespiendäs sanelii pajo. Val’sin ritmas liekkui, rahvahanpajuo mustoittai Regipajo sanelou starinua kozičusmatkas hevon val’l’astukses perile piäzendäh sah. Pajos piäroulilois ollah talvine luondo, mužikkua ries vedäi hebo da matkan aigua ymbäri kuulujat iänet. Pajattajan toivehennu olis suaja andilahan ičelleh, ga varmuttu sit ei ole. Voibihäi olla, gu neidine iče löydäy paremban sulhazen.
Karaokesäestys Santtu Karhu | Kuvitus, leikkaus, kuvaus ja animointi Jussi Sinkkonen
🔴 Kuuntele laulettu versio YouTubessa 18.
Ruskie neičyt(säestys KarjalaBrihat)
Alunperin venäläinen, karjalaksikin kääntynyt kansanlaulu ”Ruskie neičyt, valgie neičyt” tunnetaan Suomessa useiden eri esittäjien versioina. Alun perin laulu tuli tunnetuksi radiosoitossa Heli Keinosen 1966 levyttämänä versiona. Lisäksi laulu on tullut tutuksi Katriina Honkasen esittämänä sovituksena Soi soitto soi -ohjelmassa vuonna 1996. Värttinä levytti oman tunnetun versionsa vuonna 1987 Sari Kaasisen sovituksella, joka sittemmin on kuulunut Värttinän ohjelmistoon.
Laulussa neidot odottavat kosijoita saapuvaksi ja nopeatempoinen laulu kuvaa hyvin malttamattoman odotuksen tunnelmaa. Laulussa korostuu kestitsemisen teema, pohditaan mitä kosijoille syötetään ja juotetaan. Perinneruoat ja vieraanvaraisuus ovatkin avainasemassa; piirakat, juomat ja hyvät petipaikat valmistellaan, samalla myös pohditaan, kuka keneenkin on mieltynyt. Tie sydämeen kulkee vatsan kautta, sanotaan. Allun perin ven’alane, karjalaksigi kiännetty rahvahanpajo ”Ruskie neičyt, valgie neičyt” on Suomessa tundiettu monen eri pajattajan versienä. Enzimäzen kerran pajo tuli tundietuksi radivossa Heli Keinozen iänitettynä versienä. Lizäksi pajo on tullun tuttavaksi Katriina Honkazen ezitettynä sovituksena Soi soitto soi -programmassa vuodena 1996. Värttinä iänitti oman tundietun versien vuodena 1987 Sari Kaasizen luajittuna sovituksena, kumbane myöhembäh on kuulun Värttinän ohjelmistoh. Karaokesäestys KarjalaBrihat | Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu | Pentti Mäkkeli – taustalaulu | Pekka Jolkkonen – haitari | Miika Mustonen – rummut | Äänittänyt, miksannut ja masteroinut Antti Heikkilä 19.
Soutelemma joutelemmaSATTUMA
säv. Arto Rinne, san. trad. / Arto Rinne
Sattuma-yhtye oli esiintymässä vuonna 2008 Vienan Karjalassa Jyskyjärven kyläjuhlassa. Laulaja Arto Rinne sai kuulla siellä vienalaista joikua ja pääsi osallistumaan satumaisen kauniilla Tsirkka-Kemin joella soutukilpailuun. Tunnelmat jäivät vaikuttamaan niin vahvasti, että siitä syntyi Sattuma-yhtyeelle kalevalamittainen soutelulaulu. Laulun teema on tuttu ja tunnettu jo Kalevalasta, minkä ensimmäisessä runossa kerrotaan: “Lyökämäi käsi kätehe,šormet šormijen lomahaks”, kuten Kalevalan vienan karjalan kielisessä tekstissä sanotaan. Myöhemmin “soutelu” tuli tutuksi myös I.K.Inhan valokuvien kautta, missä runonlaulajat kuvataan asettuneina istumaan vastapäätä toisiaan, kasvokkain, toisiaan käsistä pitäen. Asento on alunperin ilmeisesti ollut vierekkäin istumista ja kädestä pitäminen on kuulunut laulutilanteeseen. Kuitenkin I.K. Inhan kuvaama “vastakkain soutelu” tiedetään lavastetuksi, vaikka se edelleen esiintyy usein kuvauksena runolaulun esittämisestä. Sattuma-yhtyveh oli esittämäššä vuotena 2008 Vienan Karjalašša Jyškyjärven pruašniekašša. Laulaja Arto Rinne šai kuulla šielä vienalaista joikuo ta piäsi ošallistumah šuarnamaisen kaunehella Čirkka-Kemin jovella šoutuvenehkisah. Tunneh jäi vaikuttamah niin voimallisešti, jotta šiitä šynty Sattuma-yhtyvehellä kalevalamittaini šoutelelenta laulu. Laulun aihe on tuttu ta tunnettu jo Kalevalašta, kumpasen enšimmäisen runošša kerrotah: “Lyökämäi käsi kätehe, šormet šormijen lomahaks”, niin kuin Kalevalan runošša vienankarjalakši šanotah. Myöhemmin ”šoutelenta” tuli tutukši niise I.K. Inhan valokuvien kautti, kumpasišša runonlaulajat kuvatah istumašša vaššakkah toini toista kiäštä pityän. Alušša ašento on tiettäväšti ollun vierekkäh istumini ta kiästä pitämini on kuulun laulutilanteheh. Kuitenki I.K. Inhan kuvuaja “ vaššakkah šoutelenta” tiijetäh lavaššukšekši, vaikka rikeneh še iellähki esiintyy kuvaukšena runonlaulun esittämiseštä.
Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Kinofilmi (2010) 20.
Suvi-Karjal(Pohjois-Karjala – säestys Rälläkkä)
säv. & san. Gösta Sundqvist, karj. kiel. sanat Timoi Munne & Santtu Karhu
Leevi & the Leavings -yhtyeen Pohjois-Karjala on karjalaisaiheinen surumielisen huumorin klassikko. Elämänsä valttikortit hukannut mies koittaa sinnikkäästi tavoittaa naistaan, vaikka eväät ovat heikonlaiset. Jos ei tärppää, niin sitten lähdetään Karjalan kaljamaille. Tännehän sitä kannattaa naisiin tulla, toteaisi Simpauttajan Ottokin. Tämä ralli raikaa taatusti itselaulutilaisuuksissa kaikkialla kautta Suomen. Joten ei muuta kuin juon kaljaa verkkarihousuun.
Kerrotaan, että tämän kappaleen karjalaksi kääntäneet Santtu Karhu ja Timoi Munne olisivat viettäneet Petroskoissa niinsanotun kovan päivän illan. Seuraavan päivän pohmeloissa he olivat keksineet virkistystä apeille mielilleen ja käyneet käännöstyöhön. Se tehtiinkin kaikella perusteellisuudella tinkimättä tippaakaan alkuperäisen tekstin ydinsanomasta. Se poikkeus oli tosin tehtävä, että kun Santtu lähtee Petroskoista sukunsa kotikyliin, hän suuntaa pohjoisen sijaan etelään. Kun käännös lopulta valmistui, kielimiehet olivat laulun kaltaisia, rehdissä humalassa. Leevi & the Leavings -ansambl’an Suvi-Karjal on karjalažuoh liittyi abeimielizen juumoran klassiekku. Oman eloksen čurakujazel kulgii mužikku lujah opittelou löydiä omua naistu, ga häi ei ole ečindäs ylen ozakas. Ei löydyne mučoidu, no sit häi lähtöy Karjalan vuassumuale. Tännehäi tiettävy on kaikis paras lähtie naistu eččimäh tulla, sanos Simpauttajan Ottogi. Tämä pajo varmah bauhuou kaikenmoizis pajopidolois ymbäri Suomen. Ollet valmehennu, sit juot vai piivuo pakundassah.
Karaokesäestys Rälläkkä | Marko Kotilainen – harmonikka | Piritta Gröhn – viulu 21.
Tietoi Karjalas(Heili Karjalasta – säestys KarjalaBrihat)
säv. Georg Malmstén, san. R.R. Ryynänen, karj. san. Eero Mäkkeli
Georg Malmstenin vuonna 1938 säveltämä ja levyttämä Heili Karjalasta on Karjala-aiheinen ikivihreä iskelmä. Roine Ryynäsen tekstissä se rakkain löytyy Karjalasta. Sinne hänen luokseen on palattava. Suomenruotsalaista ja venäläistä sukujuurta ollut Malmsten kertoi saaneensa laulun aiheen kesälomallaan saaressa lähellä Viipuria. Ennustukseksi hän koki jälkeenpäin laulun toisen säkeen alun: Vaan en saanutkaan tuonne onnelaan jäädä – täytyi jälleen rientää kauas pois. Karjalankielisen version tästä reippaasta laulusta teki Eero Mäkkeli. Georg Malmsténin vuvvennu 1938 säveldetty da diskale pajatettu Tietoi Karjalas on tundiettu da mieleh painui pajo, kus pajatetah Karjalah näh. Roine Ryynäzen tekstas se armahin löydyy Karjalas. Sinne hänellyö pidäy mennä järilleh. Malmsténin juuret ollah suomenruoččilazet da ven’alazet, da häi kerdoi, što pajon ideju lähti rodivumah kezälomal suarel lähäl Viiburii. Jällespäi tundui buitegu ennustuksel pajon toizen vuitin algu: “Vaan kui kävi täs – lähtee Karjalas pidi minun lähtee matkah loitoh pois”. Tämän ravien pajon karjalankielizen versien on luadinuh Eero Mäkkeli.
Karaokesäestys KarjalaBrihat Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu | Pentti Mäkkeli – taustalaulu | Pekka Jolkkonen – haitari | Miika Mustonen – rummut | Äänittänyt, miksannut ja masteroinut Antti Heikkilä  22.
Urai matkuniekkaHANNU BRELO
säv. & san. Hannu Brelo
Hannu Brelo (1953-2012) oli juukalainen laulaja ja lauluntekijä. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Suojärven Hyrsylänmutkasta, Hautavaaran kylästä. Hannu kantoi verenperintöään kunnialla ja teki merkittävän karjalaisen ja karjalankielisen muusikon uran.
Toisin kuin monet muut karjalankielisiä lauluja esittävät tahot, Brelo ei tyytynyt vain perinteisten laulujen toistamiseen. Hän sävelsi ja sanoitti itse koko joukon myös omia lauluja. Brelo julkaisi viisi cd-albumia ja oli yhdessä haitaristi Mika Tarkkosen kanssa tuttu näky Karjala-henkisissä tapahtumissa. Urai matkuniekassa kaheli kulkuri taivaltaa laukkukaupalla riehakkain mielin. Käy taloissa ja yöpyy, tarjoaa ostettavaa ja vilkuilee tyttäret siinä samalla. Hannu Brelo (1953–2012) oli juugalane pajattaja da pajoloin luadija. Hänen vanhemmat oldih roduzin Suojärven Hyrzylästä, Haudavuaran kylästä. Hannu kunnivoitti oman suvun karjalaista perindyö da ruado suuren eloksenruavon karjalazena da karjalankielizenä muzikanttana. Toizin kuin monet muut karjalankielizien pajoloin pajattajat, Brelo ei tahton vain pajattua perindehellizie pajoloi uuvestah da uuvestah. Hiän säveldi da sanotti kogo joukon omiegi pajoloi. Brelo julgai viizi cd-al’bomua, da yhessä tal’l’ankansoittajan Mika Tarkkozen kera hiän oli tuttava nägy Karjalah liittyjissä tapahtumissa. Urai matkuniekassa urua vallatoin kulgija kävelöy torguniekkana, mänöy taloloih yöččyh, tariččou ossettavua da siinä yhellä kerdua kaččelou taloloin tyttäriegi. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Urai Matkuniekka (2004) 23.
Valgei vällysSANTTU KARHU JA TALVISOVAT
säv. & san. Santtu Karhu
Valgei vällys (Valoisa vapaus) on herkästi toteutettu ja pehmeästi laulettu surumielinen mutta voimakkaan ristiriidan sisältävä laulu. Teksti on hyvin kuvainnollinen kuten monet Karhun tekstit. Laulun minä ottaa kansalta ja myy sen saadakseen omaa hyötyä. Hän kuvaa saaneensa vähän viisautta, mutta joutuneensa silti selittelijän rooliin. Kertosäkeessä hän toteaa itsensä onnettomaksi, voimattomaksi ja hulluksi. Hän on myynyt oman maansa, mutta siitä ei lopulta koidu mitään hyvää. Valgei vällys on herkäh todevutettu da pehmiesti pajatettu atkalmieline pajo, ga moine pajo, kuduah kuuluu lujua risturiidua. Tekstu on ylen čomakuvalline kui äijät Karhun tekstat. Pajon minä ottau rahvahalpäi da myöy sen suadavakse omua hyödyy. Häi sanelou, gu on suannuh vähäzen viizahuttu, ga on joudunuh yksikai sellittijän roulih. Kerdosanois häi huomuau, gu on gor’aššu, voimatoi da habakari. Häi on myönnyh oman muan, ga sit ei lopukse roi nimidä hyviä. Karaokesäestys uudelleenmiksattu albumilta Allus oli muna (2009)
🔴 Kuuntele alkuperäinen versio kappaleesta
Karaoketiähdet Kihauksessa – kiehtovia tunnelmia karjalaisen karaoken ensimmäiseltä laulukeikalta Kihauksessa 3.7.2021.
“KARAOKE KARJALAKSE” videot kuvitannuh JUSSI SINKKONEN Kuvuajat / Kuvaajat Ozuttajat / Esiintyjät Passibot / Kiitokset Kielenkaččomine / Kielentarkistus Gruafilline planiiruičendu / Graafinen suunnittelu Pajo-ozuttelut / Kappale-esittelyt Pajo-ozuttelut karjalakse / Kappale-esittelyt karjalaksi Kommentuariikierrokset / Kommenttikierrokset Iänituotando / Äänituotanto Muzikantat / Muusikot Kuvaleikkeet / Fotokuvat da videot Tuotantoa rahoittivat / Tuotandon ollah finansiiruittu Tuotando / Tuotanto www.pajot.fi/karaoke |
