PAJOT –  ESIINTYJÄT

 

Wimme &  Rinne

Enontekiön Kelottijärveltä vuonna 1959 syntynyt Wimme Saari taitaa sekä
kotiseutunsa vanhat joiut että luo uutta, vahvasti omintakeista musiikkiaan,
Saari kehitti muun muassa uuden joikutyylin yhdistämällä joikuun
ambient-vaikutteita.

Wimme joikaa ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Joikaamalla kuvaillaan ihmisen tai eläimen luonne. Kuvaus tehdään sanoilla, rytmillä, melodialla ja äänensävyllä. Moderneilla kone-elementeillä muinaisia shamanistisia laulutekniikoita maustava saamelaisartisti Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.

Tapani Rinne (s. 2. helmikuuta 1962) on suomalainen Sibelius-akatemian käynyt jazzmuusikko ja saksofonisti. Yhteistyö kaksikolla alkoi  Rinneradion Dance and Visions albumilla vuonna 1990. Muita  herrojen yhteisiä projekteja ovat olleet kokoelmalevy  –RinneRadio and Wimme: File Under ‒ Finnish Ambient Techno Chant 1997 , Pole Stars -levy vuonna 2009 , 2011 Mun , Soabbi 2013 sekä Human joikaaja vuonna 2017 .
https://www.youtube.com/watch?v=XZmW3UxP8z

 

LOIMOLAN VOIMA

Loimolan Voima on uutta Itä-Karjalaista musiikkia tekevä yhtye, jonka debyyttialbumi
”Ruttomužikan kyynäl” (suom. Kiivaan miehen  kyynel) julkaistiin heinäkuussa 2020. Albumi pitää sisällään 10 uutta karjalankielistä kappaletta. Karjalankielisen levyn julkaiseminen nyky-Suomessa on harvinaista eikä sitä olisi tapahtunutkaan ilman veljesten jossain syvällä itävää perittyä kaipuuta juurilleen, eikä ilman niitä jotka kaikesta huolimatta ovat välittäneet ja kieltä ylläpitäneet tallentaen ja jakaen sen perintöä jälkipolvilleen, kuten myös Saatsien kotona tehtiin. Levyn tekstit kertovat karjalaisten: sodan jalkoihin jääneiden sotakokemuksista, elämisestä evakkoina, kotiseutujen menetyksistä, perinteistä ja kielestä vieraantumista seuranneesta yli sukupolvien jatkuneesta traumasta ja lopulliselta tuntuneen irti päästämisen tuskasta. Luopumisen teemat eivät kuitenkaan tarkoita luovuttamista, päinvastoin, levy julistaa karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin olevan voimissaan ja elävä, perinteitä ja kieltään vaaliva, aikaansa seuraava ja jatkuvasti nykyajassa uudistuva, niin kuin myös Loimolan Voima.

Mika Saatsi: sävellykset, laulu, kieli-, rytmi- ja kosketinsoittimet sekä loopit
Niko Saatsi: tekstit, taustalaulu, ukubasso

”Ruttomužikan kyynäl” (BMR007) on saatavilla cd-levynä ja digitaalisesti mm. Spotifyssä, YouTubessa ja Deezerissä.


Okra Playground 
– elektrofolk

Okra Playground yhdistää traditionaaliset instrumentit moderniinäänimaisemaan, isoon soundiin ja vahvoihin lauluharmonioihin. Musiikki ponnistaa suomalaisesta kansanperinteestä, mutta kurkottaa genren ulkopuolelle elektroon ja pop-rockiin.

Okra Playgroundin  juuret ovat syvällä suomalaisessa mullassa, mutta sen oksastot kurkottelevat kauas kansainväliseen maailmanmusiikkiin. Kolmen naislaulajan vahvat äänet, ajattomat tekstit, hypnoottiset rytmit ja musiikin mystinen energia kuljettavat kuulijan sekä kaukomatkoille että takaisin kotiin.

Okra Playground:
Maija Kauhanen – laulu, kantele
Päivi Hirvonen – laulu, viulu, jouhikko
Essi Muikku – laulu, kantele
Sami Kujala – sähköbasso
Veikko Muikku – haitari, syntetisaattori
Oskari Lehtonen – perkussiot

 

KRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD (Ikiliikkujat)

Lekkujad-yhtye on laulaja-lauluntekijä Kristiina Olannon vuonna 2012 perustama
kansanmusiikkiyhtye. Lisäksi bändin kokoonpanoon kuuluvat kansainvälisesti tunnettu freejazzmuusikko Jorma Tapio (tenori- ja alttosax., huilut), lukuisissa suomalaisissa eturivin jazz-,rock ja etnomusiikki yhtyeissä soittanut Pekka Nylund (kitarat ja erilaiset kielisoittimet) sekä lyömäsoitintaiteilija Ilmari Heikinheimo, joka kuuluu lupaavimpiin nouseviin kykyihin kotimaisen modernin jazzin ja improvisoidun musiikin kentällä.
Lekkujad on hakenut muotoaan ja soundiaan pitkään ja nykyisellä kokoonpanolla bändille onkin kehkeytynyt uniikki yhteissoundi. Uniikin yhtyeestä tekee sen instrumentaatio ja vapaa improvisointi. Monenlaiset puhaltimet, erilaiset kielisoittimet, lukuisa perkussiosoitinten kirjo sekä laulajan persoonallinen äänensävy ja monipuolinen äänenkäyttö tekevät yhtyeen soundista mielenkiintoisen ja sävykkään. Lekkujad ammentaa ja inspiroituu eri maiden primitiivisestä musiikista ja
maailmanmusiikista. Ainutkertaiseen kokonaisuuteen on myös sulautunut aineksia ortodoksisesta kirkkomusiikista ja itkuvirsiperinteestä. Heidän oman musiikkinsa keskiössä ovat soundi, ilmaisuvoima ja improvisointi.
Laulukieli on suomi ja karjala. Laulaja Kristiina Olannon sukujuuret ovat Raja-Karjalassa ja hänen isänsä äidinkieli oli karjala. Lekkujad-yhtye tekee tutuksi karjalan kieltä ja kulttuuria musiikin keinoin.

 

Rälläkkä-yhtye

Rälläkkä on kansantanssiryhmä Motoran yhtye. Rälläkkä säestää kansantanssiryhmä Motoran
esityksia ja on näinollen osa Motoraa. Yhtye on toiminut vaihtelevilla kokoonpanoilla vuodesta 1998 lähtien.  Rälläkkä taikoo jalat liikkumaan, helmat heilumaan ja suut laulamaan.
Iloisen yhtyeen musiikissa soivat vaihtelevasti harmonikka, kitara, mandoliini, basso, viulu ja
perkussiot. Rälläkältä löytyy ohjelmistoa pidemmänkin tanssi-illan tarpeisiin.

Marko Kotilainen – Harmonikka
Terho Asikainen – Viulu
Niko Pentikäinen – Kielisoittimet
Salli Anttonen – Perkussiot
Tuomo Jukkala – Basso


Sirkus Supiainen    ”Ulkopuolella”

Yli 30vuotias Joensuulainen nykysirkusryhmä Sirkus Supiainen toimii avoimin mielin
ja eri taidemuotojen raja-aitoja kaataen. Sirkus Supianen uskoo rajattomaan taiteeseen,
rohkeaan kokeiluun ja vastavirtaan kulkemiseen. Sirkus Supiaisen esitykset ovat laajentaneet
suomalaisen nykysirkuksen sisältöä ja muotokieltä, eikä sen sirkus ole sitä mitä olet tottunut
näkemään. Ryhmän avoin taidekäsitys avaa katsojan silmät nähdä esityksessä myös muuta
kuin taitoa tai hetken esteettistä tyhjyyttä. Sirkus Supiainen toimii Joensuusta käsin, mutta sen
toimintakenttänä on koko Suomi ja ryhmällä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana jo
yli 30 000 katsojaa ympäri maan.


Ulkopuolella – teos on karhean humoristisesti vakava ideaalikone.
Alkulähteenämme ovat sirkus ja musiikki. Syvennymme käsittämättömään
ja etsimme syvää kansaperinnettä tulevaisuudesta. Tervetuloa mukaan
huviretkelle tienpientareille, joissa resistanssia ei ole.

Ohjaus, lavastus, valosuunnittelu: Rauli Katajavuori
Puvustus: Laura Sariola
musiikki: Olli Jalmari Vainionpää
lavasteiden rakennus: Hannu Multanen
Äänimaisema: Antti Koukonen
Esiintyjät: Jalmari ja Rauli Katajavuori

 

Alieu Kamara

Elektropolskaa, -polkkaa ja -tangoa! Alieu Kamara vie perinteisen kansantanssimusiikin uusiin ulottuvuuksiin looppaamalla perinnesoittimia kuten huuliharppuja, nokkahuilua ja haitaria sekä yhdistämällä sekaan synteettiset soundit bassoista rumpubiitteihin.

2018 toimintansa aloittanut Alieu on tanssittanut kansaa ympäri Suomea, folkfestareilta torin kautta teknobileisiin.

 

 

 

 

Trio Trikolori & Bändi

Uudenlaista rytmi- ja laulumusiikkia tarjoilevaa kokoonpanoa on on vaikea sitoa yhteen genreen. Kappaleissa basso ja rummut luo tukevaa, mutta leikittelevää  rytmimaailmaa jonka viimeistelee omaperäinen blues-kitarointi.   Yhtyeen 70-luvun laululiikkeen stemmamaailmasta vaikutteita saanut musiikki on sekoitus folk-, jazz- ja rockpohjaista kolmiäänistä laulua ja kalevalaista runoperinnettä.

Trio Tricolor & Band
Laulu:   Irina Tanskanen(altto) , Pilviliina Piirainen(sopraano) ja
Virpi Eronen(metzosopraano)
Sanoitus, sävellys ja sovitus:     Virpi Eronen
Bassokitara:      Tapani Eronen
Blues-kitara:     Kari Parviainen
Rummut:     Risto Honkanen


Aituiset ja ”Surussa soi” teos runoitkien

Naisen elämänkaarta ja maailman nykymenoa on tulkittu maailman sivu monin eri tavoin, riippuen siitä missä päin maailman kolkkaa olemme, karjalaisessa perinteessä äänellä itkien, itkuvirsin ja runoja laulaen.
Teoksessa ”Surussa soi”  polvijärveläinen Riitta Talvio tulkitsee aihetta äänellä itkemisen sävelkulkua mukaellen ja kuvailevaa kieltä käyttäen, runoitkien.
Runoitkuissa kipinä, innoite ja esikuva on karjalaisessa itkulauluperinteessä.

AITUISET:
Riitta Talvio –  runoitku, tekstit ja sävelet
Ari Koskela – laulu, kitara-, ukulele- ja rumputaustat

 

Inehmo

Inehmon jäsenet ovat kaikki laulaneet koko ikänsä. Olemme pääkaupunkiseudulla asuvia, pitkään kansanmusiikin parissa viihtyneitä innokkaita harrastajia. Meitä yhdistää paitsi rakkaus laulamiseen myös kiinnostus kansankulttuuriin, kieliin ja luontoon. Kohtasimme Ehivaija-lauluryhmässä, joka aloitti toimintansa vuonna 1994 Sibelius-Akatemian opetusharjoitusryhmänä ohjaajanaan Anna-Kaisa Liedes. Inehmo erkaantui Ehivaijasta syksyllä 2003 etsimään omaa persoonallista ilmaisuaan. Samalla ryhdyttiin laatimaan sovituksia itse ja harjoittelemaan omatoimisesti. Nyt yhtyeellä on jo laaja ohjelmisto, josta osa on julkaistu CD-levynä.

Jäsenet: Pipa Paljakka, Virpi Sahi, Riitta Bergroth, Mirja ”Milla” Metsola

 

Moldurga

Moldurga-yhtye perustettiin Üstüü-Hüree -festivaalilla Tuvassa kesällä 2003. Nimi Moldurga
on turkinsukuista tuvan kieltä, samoin kuin yhtyeen esittämien laulujen sanat. Moldurga
tarkoittaa yksi- tai kaksivuotiasta vasikkaa. Perimätiedon mukaan tuvalainen kurkkulaulu,
höömei , sai alkunsa orvoille vasikoille laulettavista lauluista.

Moldurga on matkaillut Tuvassa useaan otteeseen tutustuen kurkkulauluun ja kurkkulaulajiin,
soitinrakentajiin ja kansanmusiikin esittäjiin. He ovat esiintyneet Tuvan kansallisteatterin
näyttämöllä, pikkukaupunkien kulttuuritaloilla, peräkylien takapihoilla ja paimentolaisteltassa.

Pipa Paljakka  – igil eli tuvalainen hevosviulu, laulu ja kurkkulaulu
Morten Abildsnes – laulu, kurkkulaulu, doshpuluur eli tuvalainen hevosbanjo ja munniharppu

 

Munnet

Isä-poika-duon ensimmäinen keikka, jossa kuullaan mm. Black Sabbathia, Metallicaa ja
Hevisaurusta karjalaksi folk-versioina. Lisäksi ohjelmistoon mahtuu Timoin omia lauluja,
Santtu Karhun ja Gösta Sundqvistin musiikkia. Tyylilajina on tarinankerronnalliset laulut
ja kamala elektro-akustinen möykkä.
Pajot-keikaltaan Munnet odottavat kärsiviä ilmeitä ja jonkun akan pakolla takariviin
raahaman ukon jäätävää kommenttia: ”Tämä tästä vielä puuttui.”
Timoi Munne – pajo, akustine gituaru
Verneri Munne – elektrogituaru

 


KarjalaBrihat

On kahden karjalan kielen aktiivi starikan Pentti Mäkkelin ja Heikki Kuikan perustama karjalan kielinen duo Polvijärveltä. He esittävät karjalaisia ns.rahvahan pajoja(= kansanlauluja) sekä karjalaksi käännettyä iskelmää.
Brihoilla hommat on jaettu niin että Pentti laulaa ja Heikki soittaa kitaraa. Pentin sanoin ” karjalan kieli on tavattoman kaunis, soinnukas ja laulullinen kieli jota on ilo laulaa ja kuulla”. Ohjelmistossa kuultavat käännös kappaleet ovat pääasiassa Pentin veli-Eeron ja Paavo Harakan kynästä mutta on siellä muidenkin kynän jälkeä. Pentin vanhemmat olivat kotoisin rajan takana sijaisevalta Suojärveltä joten karjalan kieli sujuu luontevasti.

 


Pajolaine

 

Pajo tarkoittaa pientä, lyhyttä laulua ja Pajolaine on pienin mahdollinen lauluyhtye eli duo ja tutkimusmatka karjalaiseen lauluperinteeseen. Yhtyeen muodostavat Emmi Kuittinen ja Minna-Liisa Tammela. He ovat laulaneet yhdessä vuodesta 2011, keikkailleet ympäri Suomen ja
vähän Karjalaankin ja julkaisseet levyn Raitilla vuonna 2015.

”Täysipainoista musiikkia”, sanoi yleisö kun Pajolaista kuuli.

 

Kanteleellinen Huokavushetki

-Mammu Koskelo

Rääkkyläläinen kansanmuusikko esittää Pajot konsertissa
improvisoitua konserttikantelemusiikkia joka kuljettaa kuulijan matkalle omiin,
vapaana liitäviin ajatuksiin. -”Monet kokevat kanteleen äänen rauhoittavana elementtinä, joten huokavushetki on myös oivallinen paikka vaikkapa pienille päiväettoneille”

 

 

 

 

 

 

OHJELMAN  MUUTOKSET OVAT MAHDOLLISIA