Pajot Festivaali kipinöi virtaa syksyyn

Tervetuloa mukaan tekemään kulttuurihistoriaa ja todistamaan ennennäkemätöntä karjalaisen kulttuurin virtaa!

Pajot Sygyzy -festivaalin pääesiintyjiksi ovat varmistuneet Pekko Käppi & K:H:H:L, Loimolan Voima ja legendaarinen kansanmusiikkiyhtye Burlakat. Karjalaisen musiikin lisäksi festivaali laajenee monitaiteelliseksi tapahtumaksi, sillä Pajot Sygyzyssä nautitaan myös tuoreesta karjalankielisestä elokuvasta, teatterista ja sanataiteesta sekä tutustutaan itkuvirsien nykyiseen kuulokuvaan. Festivaalin teema on Virtauksia ja purkauksia.

 

Ääniaaltoja Pajoilta

Pajot Sygyzyn perjantai-illan energiatason nostattajaksi on varmistunut kelttiläistä ja karjalaista kansanmusiikkia fuusioiva Sláinte Karelia “Electric shock” -erikoissetillään. 

◆ YOUTUBE: Sláinte Karelia – Tam Lin & Catharsis ◆

 ◆ PEKKO KÄPPI & Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut ◆ 

Sähköisten shokkien jälkeen tanssijalat kattoon iskee jouhikkotaiteilija Pekko Käppi yhtyeineen Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut eli K:H:H:L. Pekko Käpin Valkuvoimaisessa kalevalabluesissa kohtaavat taianomaisesti kansanmusiikki, mystiikka ja populaarikulttuuri. 

Kyynelkanavat -hanke tuo Pajot Sygyzyyn itkuvirsiperinnettä nykyhetkeen. Itkuvirret ovat käsittelyssä paitsi festivaalin avaavassa paneelikeskustelussa myös festivaalin muissa ohjelmanumeroissa purkamisen, syntymän ja kuoleman teemojen myötä.

Lauantaipäivänä juhlakansaa koskettavat tuttuun tapaan ilmaiset tupakonsertit mukaan lukien Timoi Munnen karjalankielinen monologiesitys Unis da mierol.

◆ LOIMOLAN VOIMA ◆

Karjalalankielistä musiikkia Pajot Sygyzyssä tarjoilee Loimolan Voima, joka poikkeaa Kontiolahdelle Vuoden kansanmusiikkilevy 2020 -tunnustusta juhlistavan kiertueensa myötä. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja samalla todiste siitä, ettei karjalaisuus ole kuollut, vaan että se elää aikaansa seuraten ja jatkuvasti uudistuen myös nykyajassa.

 ◆ BURLAKAT ◆ 
Uusimpana kiinnityksenä Pajot Sygyzyyn varmistui legendaarinen energinen Burlakat.  

Loput esiintyjät varmistuvat kesän mittaan ja niistä tiedotetaan sivulla heti kiinnityksen varmistuttua. Toivon mukaan koronatilanteen salliessa saamme esiintyjävieraita myös Petroskoista, Karjalan tasavallasta.

 

Uusia olomuotoja, alkulähteitä kunnioittaen

Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Elokuvayhdistyksen kanssa Pajot Sygyzy tarjoilee osana festivaalia karjalankielistä ja karjala-aiheista elokuvaa.

Jyrki Haapalan ohjaama ja käsikirjoittama lyhytelokuva Lindu saa ensi-iltansa Helsingissä 4.9. ja Pajot Sygyzyllä on kunnia saada huomaansa elokuvan Karjalan ensi-ilta. Lindu on toinen osa karjalankielistä, karjalaisia perinteitä käsittelevästä elokuvasarjasta. Lindu kertoo kuolemasta ja kuolemaan liittyvistä rituaaleista. Sarjan aiempi osa Veneh puolestaan kuvasi hääseremoniaa. Molemmat elokuvat esitetään Pajot Sygyssä.

◆ LINDU/ Karelian Films / 35min ◆ 

Lindu on siirtymän rituaaleja kuvaavan elokuvatrilogian toinen osa. Trilogian ensimmäisessä elokuvassa Veneh, kuvattiin karjalaisia itkuhäitä. Lindu -elokuvassa puolestaan sukelletaan kuolemaan liittyvään mytologiaan ja traditioihin karjalaisessa perinteessä. Tarinassa seurataan hautaukseen valmistautumista noin 1960- luvun neuvostokarjalaisessa kylässä, jossa perinteet ovat edelleen läsnä ja siirtyvät eteenpäin erityisesti äidin suorittamien rituaalien kautta. Edeltäjänsä Veneh -elokuvan tavoin Lindu on koskettava ja aisteja hivelevä matka karjalaisuuteen sekä ylisiin ja alisiin. 

Lindussa käytetty kieli on pääasiassa livvinkarjalaa. Elokuvan kesto on 35 minuuttia. 

Lindu on kuvattu ja valmistettu vuosien 2020-2021 aikana ja se valmistuu ensi-iltaansa syksyllä 2021.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Jyrki Haapala
Kuvaus: Tero Puha
Musiikki: Saija Teirikangas
Tuotanto: Jyrki Haapala ja Robert Tobin
Pääosissa: Kaija Kiiski, Lydia Sinkkonen, Jyrki Haapala

Veneh, on runollinen kuvaus siirtymästä. Viime vuosisadan alun viitteelliseen karjalaiskylään sijoittuvassa elokuvassa nuoresta tytöstä tulee morsian ja hän valmistautuu jättämään kodin. Etnografisen kuvauksen, draaman sekä musiikkivideon tyylilajeja yhdistelevä elokuva on vahva aistikokemus. Veneh ikäänkuin päivittää 1920-luvulla kuvatun Häidenvietto Karjalan runomailla -mykkäelokuvan uuteen aikaan ja puhaltaa I.K Inhan kuvista tutun karjalaismaiseman eloon. Elokuvassa käytetty kieli on livvinkarjalaa. Veneh on ensimmäinen koskaan karjalan kielellä toteutettu elokuva.

Veneh sai ensi-iltansa vuonna 2016, jonka jälkeen sitä on esitetty mm. Rossija 1 TV-kanavalla Venäjällä, Kaustinen Folk Music Festival:ssa, Helsingin musiikkitalossa Touko Taiga -festivaaleilla, Oulun elokuvakeskuksessa, Karjalaisten kesäpäivillä Jyväskylässä sekä lukuisissa muilla festivaaleilla ja tapahtumissa ympäri Suomea. Veneh voitti parhaan suomalaisen lyhytelokuvan palkinnon Scandinavian International Film Festival’ssa 2017.

Veneh ja Lindu -elokuvan tuotannon sivut
◆ karelianfilms.com ◆

 


Esiintyjät

 

SLÁINTE KARELIA: Electric Shock

Kelttiläiskarjalaista kansanmusiikkia soittava joensuulainen trio Sláinte Karelia pistää tanssijalat vipattamaan huilun, huuliharpun, banjon, 12-kielisen kitaran sekä matkalaukun ja kellojen tahdittamana. Tämän olemme ilolla todistaneet yhtyeen aiemmilla keikoilla. Tällä kertaa on luvassa yllätysnumero, joka tottelee nimeä Electric Shock ja onkin kutkuttavaa päästä näkemään miten juhlakansaa tällä kertaa riepotellaan.

Youtube: https://youtu.be/e16YbtE_Btg
Facebook: https://www.facebook.com/slaintekarelia

 

BURLAKAT – kansanmusiikkia sydämellä ja sielulla!

Burlakat -yhtyeen musiikki nousee rajakarjalaisesta perinteestä. Suurin osa ohjelmistosta on karjalankielistä. Laulut vievät kuulijansa tunnelmasta toiseen välillä riemullisen vauhdikkaina, välillä haikean kauniina sävelinä. Kolme hyvin erilaista lauluääntä sulautuu hienoksi kudokseksi. Burlakat (kulkurit)-yhtye sai alkunsa jo vuonna 1995 Rääkkylässä. Vuosien saatossa yhtye on hioutunut saumattomaksi kokonaisuudeksi, jonka omanlaisen musiikin syntymiseen jokainen yhtyeen jäsen on vahvasti vaikuttanut. Energisestä lavaesiintymisestä näkyy, että musiikin tekeminen yhdessä on nautinto. Burlakat on myös julkaissut kolme albumia.

Burlakat: Lasse Eronen (haitari), Sirkka Kosonen (laulu ja 10-kielinen kantele), Johanna Koukkunen (laulu), Jukka Kyllönen (kitara ja lyömäsoittimet), Pauliina Lerche (viulu ja laulu), Vesa-Pekka Pisto (basso)

 

PEKKO KÄPPI & Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut

Kalloja, nahkoja ja miesten pellavaisia kesämekkoja – Pekko Käppi & K:H:H:L on yhtye, joka todentaa sikarilaatikkokitaroineen ja jouhikkoineen mystisiä kansantaruja tähän aikaan. Kansanmusiikki, mystiikka ja poplaarikulttuuri kohtaavat yhtyeen käsittelyssä erikoislaatuisen persoonallisella tavalla, ja Käpin loihtiessa jouhikollaan voi ilmasta aistia taikuuden. Yhtyeen ilmaisu kieppuu suomalaisen voodoon vainoharhaisessa maailmassa, vieden kuulijan luineen keskelle moneen suuntaan roihuavaa nykyhetkeä, venyttäen todellisuutta petollisen ja epäluotettavan ihmismielen loihtimiin maisemiin.
Pekko Käppi & K:H:H:L:n sointi luo maalauksia ja kuvia kesärituaalipuuhissa olevista miehistä valkeissa pellavaisissa kesämekoissa hymisemässä ikiaikaisuuksia koivikon kätköissä kallojen ja nahkojen alla. Sisällissodan loimuava Tampere, roihuavaan nykyhetkeen liian kirkas aurinko, nuorisoa piinaavat kauhutarinat lammen hirviöstä, psykoosin kautta sammuvat polaarisuuksien universumin salat, universumin kaikkein viisain Viisas Matilda. Miehestä korpiksi ja korpista ikuisuuteen.

Yhtyeen tuotantoa on ylistetty niin kriitikkojen kuin yleisönkin toimesta, mistä kertoo lukuisat kansalliset ja kansainväliset palkintoehdokkuudet sekä julkaisuvuonnaan reilusti kehuja keränneen Sanguis Meus, Mama! –levyn myötä tullut vuoden 2015 Teosto-palkintoehdokkuus. Lisäksi Pekko Käppi & K:H:H:L nappasi vuonna 2017 Vuoden Kansanmusiikkitekijän palkinnon Etnogaalassa, joka järjestettiin tuolloin ensimmäisen kerran.
Yhtyeen kolmas levy Väärä Laulu julkaistiin 29.3. Julkaisijana Svart Records.

https://www.altagency.fi/artists/pekko-kappi-khhl/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=qtLf_B3_ODE
Facebook: https://www.facebook.com/KAPPIPEKKO

 

LOIMOLAN VOIMA

LOIMOLAN VOIMA JUHLISTAA VUODEN 2020 KANSANMUSIIKKILEVY PALKINTOA KIERTUEELLA – ”Sinne tänne 2021” KULJETTAA KARJALAISIA SAATSIN VELJEKSIÄ YMPÄRI SUOMEN Pandemian päättymistä innokkaasti odotteleva Loimolan Voima on päättänyt juhlistaa Kansanmusiikki-lehden sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin Edistämiskeskuksen myöntämää Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustusta keikkailemalla tiiviisti kiertueen nimen mukaisesti ”Sinne tänne” ympäri Suomen.

Kotoperäinen karjalan kieli on yksi Suomen uhanalaisista aarteista. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja samalla todiste siitä, ettei karjalaisuus ole kuollut, vaan että se elää aikaansa seuraten ja jatkuvasti uudistuen myös nykyajassa.

Yhtyeen muodostavat juuriltaan suistamolaiset veljekset, Tuusulassa asuva Mika ”Miša” Saatsi ja Jyväskylässä vaikuttava Niko ”Miikku” Saatsi. Yhtyeen konserteissa musiikki soljuu eteenpäin yhdessä karjalan- ja suomenkielisen tarinoinnin kanssa ainutlaatuisella tavalla. Loimolan Voima osoittaa, ettei karjalankielisen kulttuurin viimeistä sanaa ole Suomessa todellakaan vielä kirjoitettu.

https://loimolanvoimafi.wordpress.com/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=8GTc6KEZE-U
Facebook: https://www.facebook.com/loimolanvoima/

 

Kuuma kollektiivi

Kuuma Kollektiivi syttyy kansantanssista, fyysisestä teatterista, lumoavista sävelistä ja tulen hehkusta. Kauniit ja elävät koreografiat venyttävät perinteiden rajoja tuoden karjalaisen puolijuoksun ja laputuksen tähän päivään. Tämä tuore joensuulainen tulitaideryhmä tanssii tuliviuhkojen ja soihtujen kanssa lämmittäen festivaalin pimenevän illan.

 

Perjantain paneeli: Itkuvirsiperinteen anti nykypäivänä

Pajot-festarin perjantai-paneeleissa on keskusteltu karjalaisuudesta, karjalan kielestä ja karjalaisesta musiikista tavalla, joka tekee nämä teemat omakohtaisiksi ja läheisiksi Pajojen yleisölle. Tänä syksynä teemana on itkuvirret, karjalaisille keskeinen ja ikivanha laululaji, joka on nykypäivänä nostettu hyvin tärkeään asemaan monien itkuvirttä harrastavien elämässä. Toisaalta itkuvirsien esittäminenkin on muuttunut vanhasta rituaalikontekstista huomattavasti ja sovituksissa siihen yhdistyvät nykykansanmusiikki, jazz ja pop. Itkuvirsistä ovat puhumassa Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat Kyynelkanavat-hankkeesta. Hanketta johtaa FT Elina Hytönen-Ng.

 

Karaoketiähti olet sinä! 

Ihastuta sinun kuulijua karjalan kielel. Täs on karjalankielizen iskumeloudiin uuzi tulendu, muailman ezmäine karjalankieline karaoketallendeh. Keral karjalankielisty folkkii, rokkii dai kiännösiskelmii monil eri vuozikymmenil. Eigo haittua ku et jo maltanne kieldy, karaoke panou sanat sinun suuh. Tallendehes on uuttu da vahnua pajuo kaikil karjalan kielen murdehil.

Hurmaa kuulijasi karjalan kielellä. Tässä on karjalankielisen iskusävelmän uusi tuleminen, maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketallenne. Mukana karjalankielistä folkkia, rokkia ja käännösiskelmää useilta eri vuosikymmeniltä. Eikä haittaa vaikkei kieli olisi entuudestaan tuttu, karaoke laittaa sanat suuhusi. Tallenteella on uusia ja vanhoja lauluja kaikilla karjalan kielen murteilla.

Karaoke karjalakse näyttäytyy kesän 2021 aikana maakunnan kesätapahtumissa ja lopulta kaikki 23 karjalankielistä laulua ovat laulettavana Pajot Sygyzyn myöhäisillassa ja vieläpä isolta screeniltä! Tätä kulttuurispektaakkelia ei kannata missata.

Karaoke karjalakse -tallenne julkaistaan elokuussa ja lauluja voi treenata vapaasti etukäteen osoitteessa pajot.fi/karaoke, pajotfolk -Youtube-kanavalla tai vaikkapa lähimmässä karaokeravintolassa Feelment (ent. Maestro Pro) -karaokepalvelun kautta.