Pajot-viikonlopun esiintyjiä

 

Suistamon Sähkö

 

Suistamon Sähkö on fuusioenergialaitos, jonka soinnista voit tunnistaa teknojalkaa vipattavaa jumputusta, maailmanmusiikkia sekä räppijulistusta. Yhtye julkaisi syksyllä 2018 toisen pitkäsoiton ”Etkot, pectopaн ja etnoteknoa”, joka sai mm. Helsingin Sanomilta 4 tähteä.
Häpeilemättömästi hanurista voimansa puristava yhtye lupaa laittaa lantiot liikkeelle, ja tanssittaa kansan maaniseen menoon. Suistamon Sähkön koneosastolla häärii käyttöpäällikkö Eero Grundström, paljepelillä etnon suuntaan vääntää haitarivelho Anne-Mari Kivimäki ja lauluvoimaa ilmoille kajauttavat tanssikenraalit Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen.

 

Santtu Karhu & Talvisovat

 

Karjalainen Santtu Karhu juhlii tänä vuonna 30-vuotista uraansa muusikkona, lauluntekijänä sekä Talvisovat-yhtyeen johtajana. Sen kunniaksi yhtye tekee keikkoja myös Suomen puolella kesällä ja syksyllä 2019.

Karhu tuli tunnetuksi 1980-luvun lopulla persoonallisella musiikilla ja karjalankielisillä lauluilla. Santtu Karhu & Talvisovat -yhtye on näiden kolmen vuosikymmenen varrella tullut tutuksi suomalaisille monilla festivaaleilla ja klubeilla. Yhtye on julkaissut neljä albumia ja viides ”Elektrosampo” julkaistaan vuonna 2019.

Juhlakiertueella Talvisovat esittää musiikkia koko yhtyeen uran ajalta ensimmäisistä singlebiiseistä uuden albumin lauluihin. Talvisovat-yhtyeen soundi on ilmavaa, akustista folkrokkia. Karjalaisen perinteen rinnalla kulkee vaikutteita muun muassa reggaesta ja irlantilaisesta musiikista.

Santtu Karhu laulu, mandoliini
Fedja Astashov elektroakustinen kitara
Artem Undalov basso
Mihail Koksharov cajon
Arto Rinne bouzuki, haitari, laulu

PS. Tuvassa Timoi Munnen ”Santtu karhua jo 30 vuotta” musiikillinen esitelmä la. 11.5. klo 16.00

 

Huojuva lato

 

Viimeaikoina ilahduttavasti radioaikaa ansainnut Huojuva lato on vuonna 2008 pohjoiskarjalaisten kantriharrastajien keskuudessa perustettu suomikantribändi. Laulaja-kitaristi Suonna Konosen laulut piirtävät kuulijan tajuntaan kertomuksia joissa liikutaan Karjalan taivaan alla Outokummusta Lieksaan ja vähän ylikin kun suomen hevon kanssa kannaksellakin pistäydytään.

Huojuvan ladon Ilkka Vartiaisen taiturimainen kitaran käsittely, olipa kyseessä sitten pedal steel tai tavallinen, on useissa arvosteluissa noteerattu vähintäin Suomen huipuksi lajissaan.

Suonna Kononen: laulu, akustiset ja sähkökitarat, mandoliini, huuliharppu
Ilkka Vartiainen: pedal steel, dobro, banjo
Teemu Sinkko: basso, taustalaulu
Keijo Korhonen: rummut, taustalaulu

 

Slàinte Karelia

 

Kansanmusiikkia Keltistä Karjalaan Ameriikan kautta. Musiikki puhukoon puolestaan!

Joensuu tonight! Wanha aitta 20! #karjalanpoikkii #studio #slaintekarelia

Julkaissut Sláinte Karelia Lauantaina 21. heinäkuuta 2018

 

Suden Aika

 

Suden aika on vuonna 2003 perustettu lauluyhtye, jonka ainutlaatuinen sointi syntyy neljän vahvan ja erilaisen naisäänen yhdistelmästä.

Suden aika on perinteen kantaja: musiikissa yhdistyy uusi ja vanha, ajattomat, perinteiset runolaulutekstit ja uusi musiikki. Pohjoismaiseen ja suomensukuiseen kansanmusiikkiperinteeseen pohjautuvan musiikin säveltää yhtye itse kalevalamittaisiin kansanrunoihin. Kalevalainen runokieli on rikasta, monisävyistä ja kaunista ja jokainen kuulija voi ymmärtää sen omalla tavallaan. Suden aika tekee merkittävää työtä vaaliessaan tätä rikasta suomalaista perintöä.

Suden ajan musiikki perustuu ensisijaisesti lauluun, mutta käytössä on paljon myös erilaisia instrumentteja: kanteleita, moraharppu, kansanomaisia huiluja ja erilaisia lyömäsoittimia.

Suden aika on konsertoinut vuosittain Suomen lisäksi etenkin Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Hollannissa, esiintyien muun muassa monilla kansainvälisillä festivaaleilla.

Katariina Airas: laulu, moraharppu, puuhuilu
Karoliina Kantelinen: laulu, kantele, rahistimet, puuhuilu
Liisa Matveinen: laulu, kantele
Veera Voima: laulu, kehärumpu, rahistimet, low whistle

 

Silloiset

 

Sointimaailma koostuu kanteleen kevyestä helkkeestä jota saksofoni ”törähdyksineen” ansiokkaan pehmeästi täydentää. Soitinten sinfoniaan sopii  sielukkaat laulut joiden tarinat vie kuulijansa muuttolintujen matkaan, rakastavaisten makuukammareihin, vuorille ja ties minne -silmät kiinni ja matkaan.

Silloiset eli Noora Arola – laulu, kantele ja Tiia Schwartz – laulu, saksofoni esittävät omia, eri runoilijoiden teksteihin säveltämiään kappaleita.

https://www.youtube.com/watch?v=9hTX62Er_ps

 

Kaiutin

 

Lauluyhtye Kaiutin on Kontiolahdella lapsesta aikuiseksi varttunut  kuorolaulun monitoimimiehen Kalle Rintalan ”valmentama” a cappella -lauluyhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu monenlaista musiikkia kansanlauluista Michael Jacksoniin.

Lauluyhtye Kaiuttimen tarina sai alkunsa 90-luvulla lehmolaisesta lapsi- ja nuorisokuorosta nimeltä Hupituutti. Kun osa kuorolaisista alkoi olla liian vanhoja Hupituutti-meininkiin, kuoronjohtaja Kalle Rintala perusti kansalaisopistoon Kaiutin-ryhmän. Aluksi Kaiutin oli myös kuoro Hupituutista yli kasvaneita varten.

Kahdeksanhenkinen lauluyhtye saa monet hämääntymään, sillä vastaavia kokoonpanoja ei Joensuun seudulta löydy ruuhkaksi asti.

Lauluyhtyeen kokoonpano on muuttunut vuosien aikana monesti, mutta nykyisessä muodossaan Kaiutin on pysynyt liki kymmenen vuotta.

Jäsenet: Anni Airaksinen-Lämsä, Henni Laakkonen-Purmonen, Outi Piironen, Eemeli Piironen, Otto Piironen, Riikka Sormunen, Emmi Honkanen ja Mika Autio

Ievan polkka

Julkaissut Lauluyhtye Kaiutin Keskiviikkona 18. tammikuuta 2017

 


Loimolan Voima

 

Migä Loimolan Voima?

Loimolan Voima on karjalankielini lofi-folk -joukko, kumbazen juuret tullah muudaman sugupolven tagua Raja-Karjalas, Suistaman pogostal päi.

Karjalankielizet starinat roitah rajan täldä i tuolda puolen, tuonilmazis huomenenjälgizeh. Muuzikas kuuluu rakkahus luondoh da yksinkerdazeh elämäh. Laulun, domran i ukulelen segah luupatah toizinah ritmua da melodikua. Tagusnauholoin käytös ei ole Loimolan Voimal ni ouduo, hos taki hyödynnetäh dai pal’l’asta starinan säjessystä. Korgiel da leyhkiesti ei haihatella ni midä. Iänimaizema on enämbi kuin korbimeččä, kudain on tuupattu butkiradion sizuksih.

Mika Saatsi: sävellykset, laulu, domra, ukulele, rytmisoittimet, looper, taustanauhat
Niko Saatsi: sanat, karjalankieliset tekstit

https://www.youtube.com/watch?v=I1Jrac5wo2Y&index=2&list=PLa5UX42Am6XV7fZT9Nb2Jdcm5y_N1Z_1a 

 

Timoi Munne

 

Monipuolinen viihdyttävä Timoi Munne on entinen juoppo ja seurapiirihiiri, nykyisin erakoksi haikaileva ortodoksi, joka unohtuu helposti tuijottelemaan herkeämättä jonnekin epämääräiseen. Hän sotkeutui 1990-luvulla elämään muutaman vuoden Karjalan tasavallassa Petroskoissa. Eikä hän ole siitä entiselleen toipunut. Tuntemukset omasta karjalaisuudesta saivat sieltä vauhtia. Tuloksia on näkynyt musiikissa ja muussa lavaelämöinnissä.

Folkswagen-yhtyeessä Munne oli hahmottamassa rajaa, aikaa, paikkaa ja tuntemuksia lähialuefolkin keinoin. Maarianvaaran kesäteatterin matkassa hän on kulkenut kautta Suomen. Sooloesiintymisissään Munne laulaa syvempiäkin henkilökohtaisia tunnelmiaan, mutta seuraavassa hetkessä äityy kuplettiperinteen ja rillumarein jäljille.

Munne saa esiintymisestä vatsanpuruja, mutta esiintyy silti. Pajot-tapahtumassa hän pajattaa todennäköisimmin käsittämättömiä karjalan kielellä.

 

Karjalabrihat

 

On kahden karjalan kielen aktiivi starikan Pentti Mäkkelin ja Heikki Kuikan perustama  karjalan kielinen duo Polvijärveltä. He esittävät karjalaisia ns.rahvahan pajoja(= kansanlauluja) sekä karjalaksi käännettyä iskelmää.
Brihoilla hommat on jaettu niin että Pentti laulaa ja Heikki soittaa kitaraa. Pentin sanoin ” karjalan kieli on tavattoman kaunis, soinnukas ja laulullinen kieli jota on ilo laulaa ja kuulla”. Ohjelmistossa kuultavat käännös kappaleet ovat pääasiassa Pentin veli-Eeron ja Paavo Harakan kynästä mutta on siellä muidenkin kynän jälkeä Pentin vanhemmat olivat kotoisin Karjalan tasavallan, Suojärveltä joten karjalan kieli sujuu luontevasti.

 

Ikiruuhi

 

Lauluduo Ikiruuhi seilaa ikiaikaisilla vesillä. Arkaaisissa
maisemissa, mutta tässä ajassa. Laulut tulevat syvältä ja menevät
ihan metsään. Ruuhen kyydissä istuu kaksi kovaäänistä ja vahvaa naista.
Tästä voimakaksikosta ei ääntä ja tunnekirjoa puutu.
Karikoista selvitään laulun voimalla ja melaa heiluttaen huoletkin
vesittyvät. Vesille lasken venheni ja laulun virrassa matkustan!

Ikiruuhi duo: Uuna Kainulainen ja Tiina Huttu

 

Vepsän kansankuoro

 

Vepsän kansankuoro laulaa moniäänisiä, herkkiä lyyrisiä ja kieltä ymmärtävälle jopa liikuttavia
lauluja, jotka ylistävät karjalaisen luonnon kauneutta. Jotkut lauluista ovat kovaäänisiä, huudoin vahvistettuja juoma- ja pilalauluja, joista jotkut ovat venäläistä alkuperää. Joukkoon mahtuu myös leikkisää laulamista ja monipuolisia koreografioita.
Kuoro on osallistunut lukuisiin katselmuksiin ja kansaivälisiin kansanmusiikkijuhliin Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Puolassa, Virossa, Komin tasavallassa, Mari-El-nimisessä tasavallassa, Moskovassa, Arkangelissa, Venäjän muissa kaupungeissa.

Vaatimattomuudella ja välittömyydellä ihmisiä hurmaava kuoro on esiintynyt väsymättä jo yli kuusikymmentä vuotta tehden tunnetuksi pienen vepsäläiskansan kansallista musiikkikultuuria ja perinteitä. Kuoro säestää itseään tapauskohtaisesti luonnonmateriaaleista tehdyillä soittimilla, kuten huiluilla, pilleillä, lyömäsoittimilla, haitarilla, kitaralla ja balalaikalla.

 

OHJELMAN  MUUTOKSET OVAT MAHDOLLISIA