Pajot-viikonlopun esiintyjät:

Anne-Mari Kivimäki & Palomylly

Anne-Mari Kivimäki on matkannut viime vuodet karjalaisen tarinankertojan, haitarinsoittajan
Ilja Kotikallion jalanjäljillä, penkonut arkistoja ja sukeltanut taiteellisen tutkimuksen myötä
Suistamoon. Karjalan tanssimaat, laulut, kuoppaiset tiet ja tarinat ovat koukuttaneet ja inspiroineet
uuden karjalaisen musiikin tekemiseen.
Palomylly-yhtyeen konsertissa kuullaan Kivimäen haitari-trancea, sota-ajan suosikkisävelmiä
sekä karjalan kielistä arkistomateriaalia.

Anne-Mari Kivimäen Lakkautettu kylä -albumi valittiin vuoden 2015 kansanmusiikkilevyksi
ja hänet palkittiin vuoden 2017 Etno-gaalassa vuoden artistiksi.

  • Anne-Mari Kivimäki Notka-haitari, laulu
  • Ville Rauhala kontrabasso, laulu
  • Piia Kleemola viulu, jouhikko, laulu
  • Jari-Jukka Nippala ääniteknikko

 

http://www.annemarikivimaki.fi/


Noid-yhtye Petroskoista

Petroskoista kotoisin oleva Noid perustettiin vuonna 2007 multi-instrumentalisti vepsäläisen
Vladimir Solovjovin aloitteesta. Yhtye esittää elektronista etnomusiikkia, joka pohjautuu vepsäläiseen
kansanperinteeseen. Yhtye muokkaa autenttisista vepsäläisistä lauluista nykykansanmusiikkia.
Noid on julkaissut Kukirikku-nimisen cd:n vuonna 2010. Viime vuonna yhtye oli ehdokkaana Russian World Music Awardsissa etnisen musiikin kategoriassa. Noid on vieraillut Suomessa useasti
aiemminkin. Joensuun Karjalaisilla Laulujuhlilla se esiintyi vuonna 2014.

  • Vladimir Solovjov – haitari, koneet
  • Aleksandr Shashin – basso
  • Alina Kartynen – laulu


Mari Matveinen

Mari Matveinen on joensuulainen laulaja, joka on opiskellut ja esittänyt musiikkia monipuolisesti.
Laulaessaan hän yhdistääkin niin kansanlauluperinteen kuin iskelmän ja klassisen laulun piirteitä.
Hänen instrumenttejaan ovat laulun lisäksi 5-kielinen kannel ja sello. Mari Matveisen ominta alaa
ovat suomalaiset kansanlaulut, eri puolilla rajantakaista Karjalaa lauletut laulut ja laulelmat sekä
Karjalasta kertovat laulut. Erityisen hyvin Matveisen selkeä ja kirkas ääni sopiikin tulkitsemaan
lauluja, jotka kertovat karjalaisen kansan syvimmistä tunnoista ja kaipuusta menetettyyn Karjalaan.

Pajot-festareilla kuullaan esitys, jossa laulut yhdistyvät tarinalliseksi, valokuvien elävöittämäksi
kokonaisuudeksi. 5-kielinen kannel luo esityksestä pelkistetyn, antaen samalla selkeän tilan laululle.


Kuisma Lipponen

Värtsilän Kaustajärveltä kotosin oleva Kuisma Lipponen on monipuolinen sekä vakavan että
humoristisen haitarimusiikin taitaja. Hän on tanssittanut yleisöjä siellä ja täällä, soittanut haikeita
slaavilaisia säveliä, rutuuttanut rillumareita Pakafolk 2011 -yhtyeessä ja tunnelmoinut Kihauksen
yönuotioilla. Pajoissa hän soittaa karjalaista ja venäläistä haitarimusiikkia. Muutaman rallin hän
esittää tapahtuman tuottajan Timoi Munnen kanssa.

 

Tellu Turkka

Tellu Turkka on tehnyt pitkän ja monipolvisen uran kansanmusiikin maailmasta ponnistaen ja
raja-aitoja kaataen. Muusikkona hänet tunnetaan Hedningarna, Luna Nova, Suden aika,
Maitolaiturin tytöt ja Ruumiinmullat -yhtyeistä. Kuoromusiikin säveltäjänä Turkka omaa oman
tunnistettavan soinnin ja tyylin. Kuoronjohtajana hän luotsaa Sisaruet-kuoroaan luoden moniaistillisia esityksiä perinteisestä kuoromuodostelmasta irroten ja eri taiteen lajeja yhdistellen.Laulajana ja lauluntekijänä vähemmän soolona esiintynyt Turkka aikoo nyt korjata tuon puutteen ja satsaa pieneen ja intiimiin suurten produktioiden lomassa. Hän on säveltänyt viime vuosina sekä omia runolaulumittaisia tekstejä että vahvojen suomalaisten naisrunoilijoiden tekstejä, kuten L. Onervaa ja Saima Harmajaa  . Mukana on myös pitkän yhteistyön hedelmiä toimittaja / vapaa kirjoittaja Johanna
Westersundin kanssa. Turkka (ent. Virkkala, omaa sukua Paulasto) asuu nykyään Kontiolahdella.


Kurniekku

Karjalasta kajahtaa taidolla ja tunteella!

Kurniekun pohjan muodostaa aviopari Lasse Eronen ja Johanna Koukkunen. Tällä kertaa heitä
täydentävät ammattikansanmuusikot Mammu Koskelo ja Jukka Kyllönen.
Lasse Erosen haitari, Mammu Koskelon kantele sekä Jukka Kyllösen kitara ja lyömäsoittimet
kutovat moniulotteisen ja värikkään pohjan Johanna Koukkusen vahvalle karjalankieliselle laululle.
Luvassa on sekä kauniita ja haikeita säveliä että railakasta ja iloista karjalaista meininkiä!

 

Hoi Polloi

Eletään aikoja, jolloin ahneus nähdään hyveenä ja tavallisen rahvaan henki mitataan penneissä ja
kopeekoissa. Terävimmät kyynärpäät ja häikäilemättömimmät mielet tekevät tämän päivän voittajan
ja voittajat kirjoittavat historian. Hoi Polloi edustaa sitä enemmistöä, joka talloutuu itsensä
korottaneen ylimystön jalkoihin ja unohtuu ajan pyörteisiin. Eliitti näkee heidät rupusakkina
huolimatta siitä, että vain tuon pohjasakan päällä seisominen saa heidät tuntemaan itsensä ylhäisiksi.

Kaikesta 1984 lähtien kuunneltavissa olevasta musiikista inspiroitunut kvartetti esittää
kansanmusiikkia. Lokeroinnin ystäville Hoi Polloin musiikkia voisi kuvailla perinnemusiikista
vaikuttuneeksi folk-rockiksi.

  • Joonas Ojajärvi – sähköbasso, laulu
  • Maija Holopainen – jouhikko, viulu, laulu
  • Janne Ojajärvi – pitkähuilut, munniharppu, huuliharppu, laulu
  • Juska Ojajärvi – haitari, laulu

 

Mirja Klippel ja kaksi kitaraa

Nurmeksesta lähtöisin oleva laulaja-lauluntekijä laulaa rakkaudesta ja kaipauksesta, kummankin
isoisän taistelusta eri isänmaan puolesta, metsistä, järvistä ja eläimistä. Hän laulaa kulkurielämästä ja
lähimmäisenrakkaudesta – siitä, mitä on olla kuulumatta mihinkään. Hänen sanoituksensa ovat
helminauha intensiivisiä, pidäteltyjä tunteita, jotka räjähtävät, kun Klippelin syvä, kaipaava ääni ja
klassinen kitara kohtavat Jønssonin falsetin ja vapaasti maalailevan sähkökitaran.

www.mirjaklippel.com/biography/

 

 

Vepsän kansankuoro

Vepsän kansankuoro laulaa moniäänisiä, herkkiä lyyrisiä ja kieltä ymmärtävälle jopa liikuttavia
lauluja, jotka ylistävät karjalaisen luonnon kauneutta. Jotkut lauluista ovat kovaäänisiä, huudoin
vahvistettuja juoma- ja pilalauluja, joista jotkut ovat venäläistä alkuperää. Joukkoon mahtuu myös
leikkisää laulamista ja monipuolisia koreografioita.
Kuoro on osallistunut lukuisiin katselmuksiin ja kansaivälisiin kansanmusiikkijuhliin Norjassa,
Ruotsissa, Suomessa, Puolassa, Virossa, Komin tasavallassa, Mari-El-nimisessä tasavallassa,
Moskovassa, Arkangelissa, Venäjän muissa kaupungeissa.

Vaatimattomuudella ja välittömyydellä ihmisiä hurmaava kuoro on esiintynyt väsymättä jo yli
kuusikymmentä vuotta tehden tunnetuksi pienen vepsäläiskansan kansallista musiikkikultuuria ja
perinteitä. Kuoro säestää itseään tapauskohtaisesti luonnonmateriaaleista tehdyillä soittimilla,
kuten huiluilla, pilleillä, lyömäsoittimilla, haitarilla, kitaralla ja balalaikalla.


Urai matkuniekku – Hannu Brelon musiikin konsertti

Hannu Brelo (1953-2012) oli juukalainen laulaja ja lauluntekijä. Hänen vanhempansa olivat kotoisin
Suojärven Hyrsylänmutkasta, Hautavaaran kylästä. Hannu kantoi verenperintöään kunnialla ja teki
merkittävän karjalaisen ja karjalankielisen muusikon uran.

Toisin kuin monet muut karjalankielisiä lauluja esittävät tahot, Brelo ei tyytynyt vain perinteisten
laulujen toistamiseen. Hän sävelsi ja sanoitti itse koko joukon myös omia lauluja. Brelo julkaisi viisi
cd-albumia ja oli yhdessä haitaristi Mika Tarkkosen kanssa tuttu näky Karjala-henkisissä tapahtumissa.

Urai matkuniekku (Hupsu matkamies) -konsertissa muistellaan Hannun elämäntyötä ja lauletaan hänen musiikkiaan. Laulajina ovat Taru-Tuija Hyykky, Timoi Munne ja Pentti Mäkkeli. Illan säestäjänä on itseoikeutetusti haitaritaiteilija Mika Tarkkonen.