Pajot Festivaali kipinöi virtaa syksyyn

Tervetuloa mukaan tekemään kulttuurihistoriaa ja todistamaan ennennäkemätöntä karjalaisen kulttuurin virtaa!

Pajot Sygyzy -festivaalin pääesiintyjiksi ovat varmistuneet Pekko Käppi & K:H:H:L, Loimolan Voima ja legendaarinen kansanmusiikkiyhtye Burlakat. Karjalaisen musiikin lisäksi festivaali laajenee monitaiteelliseksi tapahtumaksi, sillä Pajot Sygyzyssä nautitaan myös tuoreesta karjalankielisestä elokuvasta, teatterista ja sanataiteesta sekä tutustutaan itkuvirsien nykyiseen kuulokuvaan. Festivaalin teema on Virtauksia ja purkauksia.

 

Ääniaaltoja Pajoilta

Pajot Sygyzyn perjantai-illan energiatason nostattajaksi on varmistunut kelttiläistä ja karjalaista kansanmusiikkia fuusioiva Sláinte Karelia “Electric shock” -erikoissetillään. 

◆ YOUTUBE: Sláinte Karelia – Tam Lin & Catharsis ◆

 ◆ PEKKO KÄPPI & Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut ◆ 

Sähköisten shokkien jälkeen tanssijalat kattoon iskee jouhikkotaiteilija Pekko Käppi yhtyeineen Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut eli K:H:H:L. Pekko Käpin alkuvoimaisessa kalevalabluesissa kohtaavat taianomaisesti kansanmusiikki, mystiikka ja populaarikulttuuri. 

Kyynelkanavat -hanke tuo Pajot Sygyzyyn itkuvirsiperinnettä nykyhetkeen. Itkuvirret ovat käsittelyssä paitsi festivaalin avaavassa paneelikeskustelussa myös festivaalin muissa ohjelmanumeroissa purkamisen, syntymän ja kuoleman teemojen myötä.

Lauantain koko perheen Piha-Pajoissa poniajelua, yhdistysten ja muiden toimijoiden myynti, työ- ja toimintapisteitä, karjalainen Kupilka-kahvila, maukasta festariruokaa, Pajot-kylyn saunamaailma, Karaoketiähti olet sinä!- laulutuokiot ja paljon muuta!

Perinnetuvassa tarjolla Timoi Munnen karjalankielinen monologiesitys Unis da mierol.

◆ LOIMOLAN VOIMA ◆

Karjalalankielistä musiikkia Pajot Sygyzyssä tarjoilee Loimolan Voima, joka poikkeaa Kontiolahdelle Vuoden kansanmusiikkilevy 2020 -tunnustusta juhlistavan kiertueensa myötä. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja samalla todiste siitä, ettei karjalaisuus ole kuollut, vaan että se elää aikaansa seuraten ja jatkuvasti uudistuen myös nykyajassa.

 ◆ BURLAKAT ◆ 

Uusimpina kiinnityksinä lauantain Piä-Pajoihin varmistui legendaarinen energinen Burlakat.

Lauantai-illan konsertin aloittaa Pajot -festivaalin luottopelimannit KarjalaBrihat.

 

Uusia olomuotoja, alkulähteitä kunnioittaen

Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Elokuvayhdistyksen kanssa Pajot Sygyzy tarjoilee osana festivaalia karjalankielistä ja karjala-aiheista elokuvaa sekä yhden audiovisuaalisen runoteoksen.

Jyrki Haapalan ohjaama ja käsikirjoittama lyhytelokuva Lindu saa ensi-iltansa Helsingissä 4.9. ja Pajot Sygyzyllä on kunnia saada huomaansa elokuvan Karjalan ensi-ilta. Lindu on toinen osa karjalankielistä, karjalaisia perinteitä käsittelevästä elokuvasarjasta. Lindu kertoo kuolemasta ja kuolemaan liittyvistä rituaaleista. Sarjan aiempi osa Veneh puolestaan kuvasi hääseremoniaa. Molemmat elokuvat esitetään Pajot Sygyssä.

  • Lindu perjantaina 8.10. klo 19:00 ja lauantaina 9.10. klo 14.00 (Navetta)
  • Veneh lauantaina 9.10. klo 14:30 (Navetta)

◆ LINDU/ Karelian Films / 35min ◆ 

Lindu on siirtymän rituaaleja kuvaavan elokuvatrilogian toinen osa. Trilogian ensimmäisessä elokuvassa Veneh, kuvattiin karjalaisia itkuhäitä. Lindu -elokuvassa puolestaan sukelletaan kuolemaan liittyvään mytologiaan ja traditioihin karjalaisessa perinteessä. Tarinassa seurataan hautaukseen valmistautumista noin 1960- luvun neuvostokarjalaisessa kylässä, jossa perinteet ovat edelleen läsnä ja siirtyvät eteenpäin erityisesti äidin suorittamien rituaalien kautta. Edeltäjänsä Veneh -elokuvan tavoin Lindu on koskettava ja aisteja hivelevä matka karjalaisuuteen sekä ylisiin ja alisiin. 

Lindussa käytetty kieli on pääasiassa livvinkarjalaa. Elokuvan kesto on 35 minuuttia. 

Lindu on kuvattu ja valmistettu vuosien 2020-2021 aikana ja se valmistuu ensi-iltaansa syksyllä 2021.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Jyrki Haapala
Kuvaus: Tero Puha
Musiikki: Saija Teirikangas
Tuotanto: Jyrki Haapala ja Robert Tobin
Pääosissa: Kaija Kiiski, Lydia Sinkkonen, Jyrki Haapala

Veneh, on runollinen kuvaus siirtymästä. Viime vuosisadan alun viitteelliseen karjalaiskylään sijoittuvassa elokuvassa nuoresta tytöstä tulee morsian ja hän valmistautuu jättämään kodin. Etnografisen kuvauksen, draaman sekä musiikkivideon tyylilajeja yhdistelevä elokuva on vahva aistikokemus. Veneh ikäänkuin päivittää 1920-luvulla kuvatun Häidenvietto Karjalan runomailla -mykkäelokuvan uuteen aikaan ja puhaltaa I.K Inhan kuvista tutun karjalaismaiseman eloon. Elokuvassa käytetty kieli on livvinkarjalaa. Veneh on ensimmäinen koskaan karjalan kielellä toteutettu elokuva.

Veneh sai ensi-iltansa vuonna 2016, jonka jälkeen sitä on esitetty mm. Rossija 1 TV-kanavalla Venäjällä, Kaustinen Folk Music Festival:ssa, Helsingin musiikkitalossa Touko Taiga -festivaaleilla, Oulun elokuvakeskuksessa, Karjalaisten kesäpäivillä Jyväskylässä sekä lukuisissa muilla festivaaleilla ja tapahtumissa ympäri Suomea. Veneh voitti parhaan suomalaisen lyhytelokuvan palkinnon Scandinavian International Film Festival’ssa 2017.

Veneh ja Lindu -elokuvan tuotannon sivut
◆ karelianfilms.com ◆

 

Matka vieraaseeen kotiin

  • Navetassa lauantaina 9.10. klo 13:00

/ Kun Elsa Peuhkuri oli 3-vuotias, hänen kotikylänsä, Laatokan pohjoisrannalla sijaitseva Läskelän Joensuu, jäi talvisodan jalkoihin. Koko kylä lähti evakkoon, ja pieni Elsa joutui eroon perheestään. Syksyllä 2015 Elsa matkustaa entiseen kotikyläänsä ensimmäistä kertaa 75 vuoteen. Matkalla hän joutuu kohtaamaan raskaat muistonsa, pelkonsa ja ennakkoluulonsa.

Ohjaus: Lavrentij Lars Johansson
Kuvaus, leikkaus: Mikko Keinonen
Äänitys: Nino Moisiomäki
Äänisuunnittelu: Pirkko Tiitinen
Musiikki: Jarkka Rissanen
Tuottaja: Mikko Keinonen
Tuotanto: Lurke Productions / Oy Kotikunta-TV 2017


Katoamispiste raottaa vaiettua muistia, joka on kulkenut yli sukupolvisesti mielikuvina ja mykkinä tunnelmina. Näyttely koostuu valokuvista sekä videoteoksista, sirpaleproosasta ja runoista.
Työssä tuntui tärkeältä tuntea konkreettisesti paikka, josta vaikeneminen on alkanut – omissa suvuissamme evakko taustaan liittyen. Kuljimme itselle vieraan ja silti oudon tutun muistin alkulähteelle:
Onko hiljaisia tarinoita mahdollista jo / enää avata?
Vastauksia löytääksemme teimme kolme tutkimusmatkaa rajantakaiseen Karjalaan. Paikkaan, joka omassa kokemuk sessamme oli kadonnut abstraktio. Tutkimme kehollisesti paikkojen pysyvyyttä ja katoavuutta, tarinoiden muuntautu vuutta sekä paikan merkityksiä identiteetille.
Konkreettinen paikan tuntu sekä kohtaamiset herättivät mielikuvat ja tunnelmat eloon. Sanaton muisti sai todelta tuntuvia sisältöjä. Näyttely on dokumenttia siitä, mitä löy simme ja mitä hiljaisuudesta ymmärsimme.
Kun kuljemme muistin paikan läpi, jokin vapautuu. Paikka kulkee lävitsemme, pysähtynyt kuva jatkaa elämää.
PÄIVI RÖPPÄNEN & ANNE KALLIOLA
katoamispiste.
Puhujana esityksen jälkeen MIKKO KALLIOLA.
  • Katoamispiste Navetassa lauantaina 9.10. klo 12:00

TIMOI MUNNE: UNIS DA MIEROL
  • Perinnetuvassa lauantaina 9.10. klo 15.30
Karjalazen brihan kazvandukerdomus Unis da mierol on karjalankieline monolougu-ozutus. Se kerdou Raja-Karjalan Hyrzylänmutkas roinnuon Santeri-brihan kazvandukerdomuksen lapsusaijois aigužuoh
sah.Monolougu pohjavuu histouriellizih tozidieloloih. Vuvvennu 1939 talvivoinan algajes
Suojärven Hyrzylänmutkan eläjät jiädih Nevvostoliiton hyökkävyksen periä ruskien
armien okkupacien ual. Talvel heidy siirrettih Interposolkan luagerih sivil’noiloikse
voinuvangiloikse. Voinan loppiettuu keviän lopul 1940 heijät piästettih järilleh Suomeh.
Vuvven 1944 jälgeh heile ei olluh enämbiä nimittumua dieluo Hyrzyläh. Karjalazile pidi
harjavuo uudeh elokseh, uuzis eliändykohtis, uuzis ololois. Oma kieli, viero, eloksentavat
da identitiettu puututtih koittelukseh.Täs ainavoluaduzes, enzimäzes ammatillizeh luaduh Suomes luajitus teatrumonolougas,
karjalaizien ozua kačotah pienen brihan nägökohtaspäi.Käzikirjutus, tuotando da ozutus: Timoi Munne

Esiintyjät

 

SLÁINTE KARELIA: Electric Shock

  • ALGU-PAJOT -konsertissa perjantaina 8.10. klo 20:30

Kelttiläiskarjalaista kansanmusiikkia soittava joensuulainen trio Sláinte Karelia pistää tanssijalat vipattamaan huilun, huuliharpun, banjon, 12-kielisen kitaran sekä matkalaukun ja kellojen tahdittamana. Tämän olemme ilolla todistaneet yhtyeen aiemmilla keikoilla. Tällä kertaa on luvassa yllätysnumero, joka tottelee nimeä Electric Shock ja onkin kutkuttavaa päästä näkemään miten juhlakansaa tällä kertaa riepotellaan.

Youtube: https://youtu.be/e16YbtE_Btg
Facebook: https://www.facebook.com/slaintekarelia

 

PEKKO KÄPPI & Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut

  • ALGU-PAJOT -konsertissa perjantaina 8.10. klo 21:30

Kalloja, nahkoja ja miesten pellavaisia kesämekkoja – Pekko Käppi & K:H:H:L on yhtye, joka todentaa sikarilaatikkokitaroineen ja jouhikkoineen mystisiä kansantaruja tähän aikaan. Kansanmusiikki, mystiikka ja poplaarikulttuuri kohtaavat yhtyeen käsittelyssä erikoislaatuisen persoonallisella tavalla, ja Käpin loihtiessa jouhikollaan voi ilmasta aistia taikuuden. Yhtyeen ilmaisu kieppuu suomalaisen voodoon vainoharhaisessa maailmassa, vieden kuulijan luineen keskelle moneen suuntaan roihuavaa nykyhetkeä, venyttäen todellisuutta petollisen ja epäluotettavan ihmismielen loihtimiin maisemiin.
Pekko Käppi & K:H:H:L:n sointi luo maalauksia ja kuvia kesärituaalipuuhissa olevista miehistä valkeissa pellavaisissa kesämekoissa hymisemässä ikiaikaisuuksia koivikon kätköissä kallojen ja nahkojen alla. Sisällissodan loimuava Tampere, roihuavaan nykyhetkeen liian kirkas aurinko, nuorisoa piinaavat kauhutarinat lammen hirviöstä, psykoosin kautta sammuvat polaarisuuksien universumin salat, universumin kaikkein viisain Viisas Matilda. Miehestä korpiksi ja korpista ikuisuuteen.

Yhtyeen tuotantoa on ylistetty niin kriitikkojen kuin yleisönkin toimesta, mistä kertoo lukuisat kansalliset ja kansainväliset palkintoehdokkuudet sekä julkaisuvuonnaan reilusti kehuja keränneen Sanguis Meus, Mama! –levyn myötä tullut vuoden 2015 Teosto-palkintoehdokkuus. Lisäksi Pekko Käppi & K:H:H:L nappasi vuonna 2017 Vuoden Kansanmusiikkitekijän palkinnon Etnogaalassa, joka järjestettiin tuolloin ensimmäisen kerran.
Yhtyeen kolmas levy Väärä Laulu julkaistiin 29.3. Julkaisijana Svart Records.

https://www.altagency.fi/artists/pekko-kappi-khhl/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=qtLf_B3_ODE
Facebook: https://www.facebook.com/KAPPIPEKKO

 

KARJALABRIHAT musisoi iloa ja nostetta ihmisten arkeen

  • PIÄ-PAJOT -konsertissa lauantaina 9.10. klo 19:00

KarjalaBrihat on Pentti Mäkkelin ja Heikki Kuikan hiljattain perustama duo, joka musisoi karjalan kielellä. Duossa Pentti Mäkkeli laulaa ja Heikki Kuikka soittaa kitaraa sekä laulaa taustalaulajana. Musiikkiharrastus on ollut heille molemmille keskeinen elämäntapa jo lapsuudesta alkaen. KarjalaBrihat on esiintynyt erilaisissa karjalaisten tapahtumissa ympäri Pohjois-Karjalaa.

Kiinnostus karjalan kieleen ja rakkaus musiikkiin yhdistää molempia. Pentti Mäkkelin vanhemmat olivat kotoisin luovutetun Karjalan alueelta Suojärveltä, joten hänelle kieli tuli tutuksi jo lapsuudesta. Myös Heikki Kuikalla on karjalaiset juuret.

KarjalaBrihojen laulut ovat suurimmaksi osaksi Pentti Mäkkelin edesmenneen Eero-veljen käännöksiä. Mukana on myös valtimolaisen Paavo Harakan sekä Iiris Korkatsun kääntämiä lauluja. Karjalan kieli on tavattoman kaunis ja laulullinen kieli ja on hienoa olla mukana tuomassa musiikin avulla tätä kieltä, kulttuuria ja karjalaista lauluperinnettä tutuksi ihmisten arkeen koko kansan iloksi.

Kokoonpano
Pentti Mäkkeli – laulu
Heikki Kuikka – kitara, taustalaulu

 

LOIMOLAN VOIMA

  • PIÄ-PAJOT -konsertissa lauantaina 9.10. klo 19:45

LOIMOLAN VOIMA JUHLISTAA VUODEN 2020 KANSANMUSIIKKILEVY PALKINTOA KIERTUEELLA – ”Sinne tänne 2021” KULJETTAA KARJALAISIA SAATSIN VELJEKSIÄ YMPÄRI SUOMEN Pandemian päättymistä innokkaasti odotteleva Loimolan Voima on päättänyt juhlistaa Kansanmusiikki-lehden sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin Edistämiskeskuksen myöntämää Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustusta keikkailemalla tiiviisti kiertueen nimen mukaisesti ”Sinne tänne” ympäri Suomen.

Kotoperäinen karjalan kieli on yksi Suomen uhanalaisista aarteista. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja samalla todiste siitä, ettei karjalaisuus ole kuollut, vaan että se elää aikaansa seuraten ja jatkuvasti uudistuen myös nykyajassa.

Yhtyeen muodostavat juuriltaan suistamolaiset veljekset, Tuusulassa asuva Mika ”Miša” Saatsi ja Jyväskylässä vaikuttava Niko ”Miikku” Saatsi. Yhtyeen konserteissa musiikki soljuu eteenpäin yhdessä karjalan- ja suomenkielisen tarinoinnin kanssa ainutlaatuisella tavalla. Loimolan Voima osoittaa, ettei karjalankielisen kulttuurin viimeistä sanaa ole Suomessa todellakaan vielä kirjoitettu.

https://loimolanvoimafi.wordpress.com/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=8GTc6KEZE-U
Facebook: https://www.facebook.com/loimolanvoima/

 

BURLAKAT – kansanmusiikkia sydämellä ja sielulla!

  • PIÄ-PAJOT -konsertissa lauantaina 9.10. klo 21:15

Burlakat -yhtyeen musiikki nousee rajakarjalaisesta perinteestä. Suurin osa ohjelmistosta on karjalankielistä. Laulut vievät kuulijansa tunnelmasta toiseen välillä riemullisen vauhdikkaina, välillä haikean kauniina sävelinä. Kolme hyvin erilaista lauluääntä sulautuu hienoksi kudokseksi. Burlakat (kulkurit)-yhtye sai alkunsa jo vuonna 1995 Rääkkylässä. Vuosien saatossa yhtye on hioutunut saumattomaksi kokonaisuudeksi, jonka omanlaisen musiikin syntymiseen jokainen yhtyeen jäsen on vahvasti vaikuttanut. Energisestä lavaesiintymisestä näkyy, että musiikin tekeminen yhdessä on nautinto. Burlakat on myös julkaissut kolme albumia.

Burlakat: Lasse Eronen (haitari), Sirkka Kosonen (laulu ja 10-kielinen kantele), Johanna Koukkunen (laulu), Jukka Kyllönen (kitara ja lyömäsoittimet), Pauliina Lerche (viulu ja laulu), Vesa-Pekka Pisto (basso)

 

IKIRUUHI – Löylyttäret -minikonsertti saunan kuistilla

  • lauantaina 9.10. klo 17:00

Perinnettä ja omaa yhdistelevä Duo Ikiruuhi rantautuu tällä kertaa ruuhellaan saunarantaan. Siellä kyly jo odottaa lämpimänä ja kutsuvana. Puita uuniin ja vihdat viuhumaan! Lauteille istuvat löylyn löyhyttäjät ja taudin karkottajat Tiina Huttu ja Uuna Kainulainen. Pysähdytään hetkeksi kuulemaan tarinoita ja lauluja saunasta tai vaikka saunan takaa.

 

KUUMA KOLLEKTIIVI

  • lauantai-iltana 9.10. klo 20:45

Kuuma Kollektiivi syttyy kansantanssista, fyysisestä teatterista, lumoavista sävelistä ja tulen hehkusta. Kauniit ja elävät koreografiat venyttävät perinteiden rajoja tuoden karjalaisen puolijuoksun ja laputuksen tähän päivään. Tämä tuore joensuulainen tulitaideryhmä tanssii tuliviuhkojen ja soihtujen kanssa lämmittäen festivaalin pimenevän illan.

 

Perjantain paneeli & KYYNELKANAVAT -hanke:
Itkuvirsiperinteen anti nykypäivänä

  • perjantain avajaisissa 8.10. klo 18:00

Pajot-festarin perjantai-paneeleissa on keskusteltu karjalaisuudesta, karjalan kielestä ja karjalaisesta musiikista tavalla, joka tekee nämä teemat omakohtaisiksi ja läheisiksi Pajojen yleisölle. Tänä syksynä teemana on itkuvirret, karjalaisille keskeinen ja ikivanha laululaji, joka on nykypäivänä nostettu hyvin tärkeään asemaan monien itkuvirttä harrastavien elämässä. Toisaalta itkuvirsien esittäminenkin on muuttunut vanhasta rituaalikontekstista huomattavasti ja sovituksissa siihen yhdistyvät nykykansanmusiikki, jazz ja pop. Itkuvirsistä ovat puhumassa Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat Kyynelkanavat-hankkeesta. Hanketta johtaa FT Elina Hytönen-Ng.

 

KARJALAINEN DISKOTIEKKU

  • perjantaina ja lauantai-iltana 8.-9.10. konserttien jälkeen

Karjalaisessa diskotiekussa ilakoidaan musiikin runsaudesta, tanssahdellaan ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkityylejä ja häpeilemättömästi kieputellaan karjalaista nuottia urbaanin jytkeen sekaan. Välillä riehaannutaan kaulakkain hyvinkin kaukaisten sukulaiskansojen kanssa. Onko kreikkalaisella ja karjalaisella mitään yhteistä?

Illan DJ, Karjalan Komeetta, on tullut tutuksi mm. Maaseutuyhdistys Sydänlangan järjestämien tanssijamien ja Pimeähuonetanssien vetäjänä.

MixCloud: mixcloud.com/danceinthedark

 

TARINATYÖPAJA – Uusia karjalaistarinoita tarinateatterin keinoin

  • lauantaina 9.10. perinnetuvassa klo 11:30 – 14:30

Soveltavan teatterin ja etenkin tarinateatterin keinoja käyttäen etsimme uusia väyliä karjalaisuuteen.
Kuinka muistot ja tarinat johdattavat kohti identiteettiä, ja mikä juuri minussa sykkii karjalaisuudelle?
Avoimin mielin ja kepein sydämmin liikumme ja ääntelemme kohti karjalaisuutta sekä sitä, millaisen muodon se saa meissä.

Hyppää mukaan luovaan leikkiin ja tule tutkimaan kanssamme, miltä karjalaisuus näyttää ja kuulostaa juuri nyt.

Oppaana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Sari Lähteinen avustajanaan karjalaisaktivisti Raine Rysä.

Työpaja on maksuton.
Työpajan kesto: 3 tuntia

Facebook: Uusia karjalaistarinoita tarinateatterin keinoin

 

Karaoketiähti olet sinä! 

  • perjantaina ja lauantai-iltana 8.-9.10. konserttien jälkeen

Ihastuta sinun kuulijua karjalan kielel. Täs on karjalankielizen iskumeloudiin uuzi tulendu, muailman ezmäine karjalankieline karaoketallendeh. Keral karjalankielisty folkkii, rokkii dai kiännösiskelmii monil eri vuozikymmenil. Eigo haittua ku et jo maltanne kieldy, karaoke panou sanat sinun suuh. Tallendehes on uuttu da vahnua pajuo kaikil karjalan kielen murdehil.

Hurmaa kuulijasi karjalan kielellä. Tässä on karjalankielisen iskusävelmän uusi tuleminen, maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketallenne. Mukana karjalankielistä folkkia, rokkia ja käännösiskelmää useilta eri vuosikymmeniltä. Eikä haittaa vaikkei kieli olisi entuudestaan tuttu, karaoke laittaa sanat suuhusi. Tallenteella on uusia ja vanhoja lauluja kaikilla karjalan kielen murteilla.

Karaoke karjalakse näyttäytyy kesän 2021 aikana maakunnan kesätapahtumissa ja lopulta kaikki 23 karjalankielistä laulua ovat laulettavana Pajot Sygyzyn myöhäisillassa ja vieläpä isolta screeniltä! Tätä kulttuurispektaakkelia ei kannata missata.

Karaoke karjalakse -tallenne julkaistaan elokuussa ja lauluja voi treenata vapaasti etukäteen osoitteessa pajot.fi/karaoke, pajotfolk -Youtube-kanavalla tai vaikkapa lähimmässä karaokeravintolassa Feelment (ent. Maestro Pro) -karaokepalvelun kautta.